Argentiina

Argentiinan tie maailmanluokan viinimaaksi ei ole ollut täysin tasainen. Laatuajattelun ja kansainvälistymisen myötä argentiinalaiset viinit ovat onnistuneet valloittamaan monen viininystävän sydämen. Intohimoilla ja ammattitaidolla tehtyihin viineihin kannattaa tutustua silloin, kun grillihiillos on kuumimmillaan. Lähde sommelier Antti Uusitalon mukana viinimatkalle Argentiinaan.
Lähde sommelier Antti Uusitalon mukana viinimatkalle Argentiinaan.

Suurin osa argentiinalaisista viineistä syntyy maan länsiosissa, korkeuksiin kohoavan Andien vuorijonon helmassa. Viinialueista Mendoza on tunnetuin ja suurin. Ilmasto Andien itäpuolella on mannermainen, mikä tarkoittaa kuivia ja kuumia kasvuolosuhteita. Ilman keinokastelua viininviljely olisi mahdotonta, mutta inkojen rakentamien ja Euroopasta saapuneiden siirtolaisten kehittämien kastelujärjestelmien ansiosta viiniköynnökset saavat tarvitsemansa veden Andeilta sulavasta lumesta.

Valloittajista laatuviinien tuottajaksi

Kuten muissakin Etelä-Amerikan maissa, myös Argentiinassa viininviljelyn alku liittyy eurooppalaisten löytöretkiin uudelle mantereelle 1500-luvulla. Espanjalaisilla oli tärkeä rooli viinikulttuurin leviämisessä, sillä uuteen maailmaan seilanneet konkistadorit kuljettivat laivoissaan mukanaan viiniköynnöksen pistokkaita, joita he istuttivat valloittamilleen alueille.

Myös kirkolla oli vahva rooli viinikulttuurin leviämisessä Etelä-Amerikassa. Eurooppalaiset valloittajat perustivat uudelle mantereelle kirkkoja ja luostareita ja viiniä alettiin viljellä ehtoollisviinejä varten. Säilyneistä kirkonkirjoista selviää, että Argentiinan ensimmäinen viininviljelijä oli pappi Juan Cedrón, joka aloitti viljelyn Santiago del Esteron maakunnassa vuonna 1557. Mitä todennäköisimmin Cedrón oli tuonut viiniköynnösten pistokkaat Andien takaa Chilestä.

Kun Argentiinaan muutti siirtolaisia Euroopan vanhoilta viinialueilta, maan tunnetuin rypälelajike Criolla Chica sai rinnalleen muita kansainvälisiä lajikkeita, kuten myöhemmin maineeseen ja Argentiinan viljellyimmäksi lajikkeeksi kohonneen Malbecin. Vuosisatojen aikana Argentiinasta kasvoi yksi maailman talousmahdeista, mikä näkyi myös kasvavana viinin kysyntänä. Hyvinvointi näkyikin suurena viinin kulutuksena – toisen maailmansodan jälkeen Argentiinassa juotiin huikeat 90 litraa viiniä henkilöä kohti! Kyse ei kuitenkaan ollut laatuviineistä, vaan suurilla viinitiloilla valmistettavista bulkkiviineistä.

Kun 1970–80-lukujen vaihteessa heikkolaatuiselle tusinatavaralle ei olutkaan enää kysyntää kotimarkkinoilla, viinin suosio romahti jopa alle kolmeen litraan henkilöä kohti. Selvitäkseen ahdingosta viinitilojen oli lähdettävä kilpailemaan kansainvälisille markkinoille, mikä vaati laadun parantamista, investointeja teknologiaan sekä tunnettujen viinikonsulttien palkkaamista. Tämä kannatti, sillä tänä päivänä Argentiina tunnetaan runsaan hedelmäisistä ja hinnaltaan kilpailukykyisistä viineistä.

Grilliherkkuja, suurkaupunkeja ja luontoelämyksiä

Liki kuusi miljoonaa vuosittain Argentiinaan matkustavaa turistia eivät voi olla väärässä – viinen lisäksi tangosta ja jalkapallosta tunnettu maa on Etelä-Amerikan vetovoimaisin matkakohde. Brasilian jälkeen mantereen suurimmassa maassa voi viettää niin kaupunkilomaa miljoonakaupungissa kuin kokea luontoelämyksiä sekä tietysti nauttia hyvästä ruoasta ja viineistä.

Argentiinalaiset tunnetaan eniten lihaa syövänä kansana, joten kasvissyöjän saattaa olla hankala löytää maassa sopivaa syötävää. Asado on argentiinalainen grillijuhla, jossa hiilien päällä kypsennetään t-luupihviä, suuria kyljyksiä ja meheviä makkaroita, jotka tarjoillaan usein kylmän chimichurri- tai tomaattisen criolla-kastikkeen sekä kasvisten kanssa.

Liharuokien seurassa nautitaan tietysti tummaa punaviiniä. Kesällä monet suositut matkakohteet täyttyvät paikallisista matkailijoista, joten Argentiinaan kannattaa matkustaa keväällä tai syksyllä. Liikkuminen maassa sujuu helpoiten lentämällä tai bussilla. Koko maan kattava bussiverkosto sopii erityisesti niille, jotka haluavat matkustaa edullisemmin. Toukokuussa vietetään kansainvälistä Malbec-päivää, jonka tarkoituksena on tuoda esille Argentiinan eniten viljellyn lajikkeen tunnettuutta.

Mendoza

Vehreä Mendoza on Argentiinan suurin ja tunnetuin viinintuotantoalue. Viininviljely alkoi Mendozassa jo 1560-luvulla ja siitä on kehittynyt argentiinalaisen viinin ja viinimatkailun keskus. Vielä 1980-luvulla Mendozan viinitarhat levittäytyivät 225 000 hehtaarin kokoiselle alueelle ja niillä tuotettiin heikkolaatuista viiniä. Nykyään viinitarhat kattavat 146 000 hehtaarin alueen jakautuen Pohjois-Medozan, Río Mendozan ylängön, Itä-Mendozan, Valle de Ucon ja Etelä-Mendozan alueisiin.

Mendoza on hyvä esimerkki eri korkeuksiin istutetuista viinitarhoista. Matalimmillaan viinitarhat sijaitsevat 600 metrin korkeudessa merenpinnasta, kun taas korkeimmillaan tarhoja on istutettu jopa 1 500 metrin korkeuteen. Matalien kasvupaikkojen tasaisessa kuumuudessa syntyy mehukkaan hedelmäisiä punaviinejä, kun taas korkealla suuremmat päivä- ja yölämpötilojen vaihtelut vahvistavat kypsyvien rypäleiden hapokkuutta ja edelleen viinin rakennetta. Monet viinintekijät sekoittavat keskenään matalien alankojen ja korkeiden tarhojen viinejä luodakseen harmonisen hedelmäisiä viinejä.

Mendozan yleisimmät rypälelajikkeet:

  • Pitkään viljellyin, eurooppalaisten valloittajien tuoma punainen lajike: Criolla Chica
  • Kansainväliset, argentiinalaisten viinien tunnetuimmat punaiset lajikkeet: Cabernet Sauvignon, Malbec
  • Italiasta ja Espanjasta tuodut punaiset lajikkeet: Tempranillo, Sangiovese
  • Eniten viljelty valkoinen lajike: Chardonnay

Mendozan kaupunki on erinomainen kiintopiste, jos haluaa tutustua kaupungin viinialueisiin. Pienessä puistokaupungissa vallitsee edelleen siirtomaa-ajan henki. Viinimatkailun lisäännyttyä Mendozaan on avattu pieniä viinikauppoja ja ravintoloita, joissa matkailijoiden on helppo tutustua paikallisiin viineihin. Sadonkorjuuaika maalis-huhtikuussa on hyvä aika vierailla Mendozassa. Alueella kannattaa vuokrata auto ja ajaa tutustumaan viinitiloihin. Monet tilat pitävät ovensa auki ja järjestävät kierroksia kellareissa ja tarjoilla. Mendozassa on myös useita matkatoimistoja, jotka järjestävät päiväretkiä lähiympäristössä sijaitseville viinitiloille.

Tutustu Mendozan alueen viinitaloihin: Trapiche

San Juan

San Juan on Mendozan jälkeen Argentiinan suurin viinintuotantoalue, jonka viinitarhat levittäytyvät 47 000 hehtaarin alueelle. Se jaetaan useaan ala-alueeseen, joita ovat muun muassa Calingasta, Ulum, Zonda ja Tulum Valley.

Koska San Juan sijaitsee lähempänä päiväntasaajaa kuin Mendoza, sen ilmasto on kuumempi. Viininviljely on mahdollista vain keinokastelun ansiosta, sillä kuivimmilla alueilla sataa vain 150 millimetriä vuodessa. Kesällä lämpötila saattaa kohota San Juanissa jopa 40 asteeseen, joten tarhoissa viljellään vain kuumassa viihtyviä lajikkeita.

San Juanin yleisimmät rypälelajikkeet:

• Punaiset lajikkeet, joista valmistetaan punaviinejä sekä väkevöityjä viinejä: Syrah, Bonarda San Juanin alueella kannattaa tutustua Tulum-laakson viininviljelyyn sekä tietysti Finca Las Morasin viinitilaan, jotka sijaitsevat Andien kupeessa.

Tutustu San Juanin alueen viinitaloihin: Finca Las Moras

La Rioja

San Juanin pohjoispuolella sijaitsee La Riojan viinintuotantoalue, jota pidetään Argentiinan vanhimpana viiniä tuottavana maakuntana. Alueen kuumassa ja kuivassa ilmastossa viljellään aromaattisia valkoisia rypälelajikkeita.

La Riojan yleisimmät rypälelajikkeet:

• Aromaattiset valkoiset lajikkeet: Moscatel, Torrontés

Patagonia

Ilmastoltaan viileämmässä Etelä-Argentiinassa sijaitsevassa Patagoniassa on myös herätty viinin suosioon. Alueesta on kehittynyt viime vuosikymmenten aikana pieni ja kiehtova, 4 000 hehtaarin viinintuotantoalue. Suurin osa viinitarhoista levittäytyy Río Negron eli mustan joen laaksoon, jonka ilmasto on viileämpi kuin Argentiinan muut alueet.

Myös Neuquénista, joka sijaitsee 650 kilometrin päässä Mendozasta, on kehittymässä merkittävä patagonialainen viinialue. Ensimmäiset viiniköynnökset istutettiin Patagonian maaperään jo 1900-luvun alussa, mutta siellä syntyneet viinit kulutettiin lähinnä Argentiinassa. Vasta viime vuosina patagonialaiset viinit ovat löytäneet tiensä kansainvälisille markkinoille.

Patagonian yleisimmät rypälelajikkeet:

• Viileässä ilmastossa viihtyvät lajikkeet: Chardonnay, Pinot Noir
• Muut punaiset lajikkeet: Malbec, Sémillon, Torrontes

Patagonia sopii matkakohteeksi hyvin myös kesällä, jolloin päivät ovat pitkiä ja aikaa tutustua luontonähtävyyksiin on runsaasti. Iguazún putouksille kannattaa matkustaa sadekauden päätyttyä helmi-maaliskuussa, jolloin vesimassat ovat näyttävimmät. Viinintuotantoalueeseen taas kannattaa tutustua keväällä, kun luonto herää kukoistukseensa ja ilmasto on miellyttävän lämmin.

Argentiinan viinintuotannon virstanpylväät

1516 Espanjasta meren yli seilannut konkistadori Juan Díaz de Solísin rantautuu hopeisin joen eli Rio de la Platan rannalle nykyisen Buenos Airesin kaupungin lähettyville.

1557 Juan Cedrón -niminen pappi aloittaa viininviljelyn Santiago del Esteron maakunnassa Pohjois-Argentiinassa.

1560-luku Viininviljely Mendozassa alkaa.

1868 Agronomi Miguel Aimé Pouget tuo Argentiinaan eurooppalaisia viiniköynnöksiä, muun muassa maan viljellyimmäksi lajikkeeksi nousseen Malbecin.

1885 Mendozan ja Buenos Airesin väliin rakennettu rautatieyhteys avataan.

1970-luku Argentiina on vielä vuosikymmenen alussa yksi maailman eniten viiniä kuluttavista maista, mutta viinin suosio romahtaa kymmenen vuoden sisällä.

1980-luku Argentiinalaiset viinitilat keskittyvät parantamaan viinien laatua ja herättävät kansainvälisen kiinnostuksen. Argentiinasta kasvaa maailman viidenneksi suurin viinintuottajamaa.

2011 Toukokuussa järjestetään ensimmäinen kansainvälinen Malbec-päivä, jonka tarkoitus on tuoda esille Argentiinan eniten viljellyn lajikkeen tunnettuutta.

Viinisanasto espanjaksi – näillä pärjäät!
vino tinto – punaviini
vino blanco – valkoviini
vino espumoso / cava – kuohuviini
rosado – roseeviini
dulce – makea
seco – kuiva
vino de la casa – talon viini
cata de vinos – viininmaistelu
bodega – viinikauppa, viinikellari
vinoteca – viinibaari
Un vaso de vino tinto, por favor. – Lasillinen punaviiniä kiitos.
La cuenta, por favor. – Lasku kiitos.
¿Puedo ver la carta de vinos, por favor? – Saisinko nähdä viinilistan?

Artikkeliin liittyen