Viiniköynnös on sinnikäs viljelykasvi

Viiniköynnös on sinnikäs viljelykasvi, joka vaatii hoitoa ja huolenpitoa tuottaakseen hyvän sadon. Köynnöstä on monia eri lajeja ja niitä viljellään ympäri maailmaa.
Viiniköynnös on sinnikäs viljelykasvi

Viiniköynnökset, Vitis, ovat kasvisuku, joka kuuluu viiniköynnöskasvien heimoon. Se on yksi maailman vanhimmista viljelykasveista ja niitä on monia eri lajeja. Tunnetuin on kuitenkin eurooppalainen viiniköynnös Vitis vinifera, josta tunnetaan tuhansia lajikkeita. Osa lajikkeista on levinnyt ympäri maailman, osa taas on jäänyt vain paikalliseen viljelyyn.

Nykyään viinirypäleitä viljellään koko maailmassa noin kahdeksalla miljoonalla hehtaarilla. Kaikki lajikkeet ovat joko luonnon omia risteymiä tai ihmisen tekemiä, harkittuja risteytyksiä. Esimerkiksi monen tuntema Cabernet Sauvignon on Sauvignon Blancin ja Cabernet Francin risteymä. Kun puhutaan hybrideistä, tarkoitataan kahdeen viiniköynnöslajin, esimerkiksi Vitis viniferan ja Vitis lambruscan risteytystä.

Sinnikäs viljelykasvi tarvitsee kylmyyttä ja kuumuutta

Viiniköynnös viihtyy usein sellaisessakin maaperässä, missä muut kasvit eivät voi kasvaa. Pääasia on, että maaperä läpäisee hyvin vettä, jolloin vesi ei jää köynnöksen juurelle. Jos maaperä on kuivaa ja köyhää, köynnökset kasvattavat juurensa syvälle ja laajalle alueelle, jotta ne saavat tarvitsemansa kosteuden, ravinteet ja mineraalit, kuten kuparin, rautaa ja magnesiumia. Kalkkikivinen maa on erityisen hyvä monille valkoviinilajikkeille, kun taas esimerkiksi graniittia sisältävät maalajit sopivat paremmin punaviinien tuotantoon.

Viiniköynnös kasvaa monenlaisessa ilmastossa, vaikkakin ääri-ilmastot ovat sille haastavia. Esimerkiksi Pohjois-Euroopassa voi toisinaan olla niin viileää ja kosteaa, että rypäleitä on vaikea saada kypsymään riittävästi. Pohjois-Afrikan maissa taas saattaa olla liian kuivaa ja kuumaa, jolloin rypäleet kypsyvät liikaa eikä niihin jää riittävästi happoisuutta.

Köynnökselle olisi ihanteellista, jos viljelyalueen talvi olisi kylmä. Kylmyys tuhoaa tauteja ja takaa tarvittavan lepokauden. Talven sateet tai lumi täydentävät maaperän vesivarastoja. Kevät taas saisi olla lämmin ja hieman kostea, jotta köynnöksen kasvu lähtisi hyvin käyntiin. Kesän kukinnan aikaan taas tarvittaisiin lämmin jakso, jonka jälkeen kehittyvät rypäleet kaipaavat sekä kuumaa aurinkoa että hieman sadetta. Syksyn taas pitäisi olla pitkä ja kuiva, jotta rypäleet kypsyisivät hyvin.

Viiniköynnöksen hoito

Viiniköynnös levää talven viileydessä. Silloin sen oksia karsitaan ja sidotaan sekä maata lannoitetaan. Kevään lämpö saa kasvin taas aloittamaan kasvunsa. Keväällä istutetaan myös uusia köynnöksiä. Köynnöksiä ruiskutetaan tuholaisia ja tauteja vastaan lähes koko kesän ajan.

Kesällä köynnös kukkii. Kun kukat hedelmöittyvät, rypäleet alkavat kasvaa. Kesän aikana kasvista leikataan turhia versoja pois, jolloin hedelmiä kasvaville oksille riittää varmasti ravintoa. Syksyllä rypäleet kypsyvät nopeasti. Noin sata päivää viiniköynnöksen kukinnan jälkeen korjataan sato.

Chardonnay-viiniköynnös Ranskassa.

Raimatin viinitarhaa Espanjassa.