Larsen

Norjalainen seikkailija uudistaa konjakkibisneksen

Norjalainen 24-vuotias nuorimies Jens Reidar Larsen lähti v. 1919 kohti Amerikkaa, mutta matka keskeytyi laivan rikkouduttua voimakkaassa myrskyssä merikelvottomaksi, laiva selviytyi kaikeksi onneksi Ranskan rannikolle ja Jens Reidar päätyi Bordeauxhon.

Seuraavaksi Jens Reidar löysi itsensä Bordeauxin viinialueen pohjoispuolella sijaitsevasta Cognacista, jossa työskennellessään hän keräsi samalla oppia konjakinvalmistuksesta, tapasi ranskattaren ja rakastui. Työskenneltyään 7 vuotta eri konjakkitaloissa, rohkea nuori mies päätti perustaa oman konjakkitalonsa vuonna 1926 ja luoda konjakin, jolla olisi täysin oma, muista poikkeava tyylinsä.

Näin tehdään Larsen-konjakit

Raskaiden ja tummasävyisten konjakkien vastapainoksi Jens Reidar ryhtyi kehittämään tyyliä, joka kunnioittaisi konjakkitisleen runsasta hedelmäisyyttä ja olisi tynnyrikypsytyksen jälkeenkin kevyt ja raikas. Ensimmäinen askel oli ryhtyä tislaamaan viiniä ilman hiivasakkaa, joka voimistaa tisleen hedelmäisyyttä entisestään ja takaa tisleen raikkauden. Toiseksi Jens Reidar halusi käyttää vain ja ainoastaan Troncais’n metsässä kasvavaa, vähemmän tanniinista talvitammea. Jotta tynnyrit kypsyttäisivät tislettä mahdollisimman elegantisti ja säilyttäisivät sen raikkauden, vaati Jens Reidar, että tynnyreitä paahdettaisiin sisältä kevyemmin, kuin yleensä oli tapana. Näin syntyi Larsen Cognacin tunnistettava ja omaleimainen tyyli, jossa konjakin aromissa leikittelevät rinta rinnan raikas hedelmäisyys, aavistus kukkaisuutta ja erittäin hienostunut ripaus mausteita. 

Vuonna 2013 Altia osti Larsen-konjakkituotemerkin yhdessä Ranskassa sijaitsevien kypsytysvarastojen sekä tuotantolaitosten kanssa. Siellä tapahtuvat kaikki konjakinvalmistukseen liittyvät työvaiheet tisleiden hankinnasta, kypsytyksestä, varastoinnista ja sekoituksesta aina pullotukseen saakka.

Tästä tunnistat Larsen-konjakit

Larsenin konjakeissa on kaksi tunnistettavaa elementtiä:

1. Rypäleiden hedelmäiset aromit ovat Larsen-konjakeissa aina etusijalla. Hedelmäisyys säilytetään tekemällä tislaus ilman sakkaa sekä käyttämällä kypsytyksessä vain kevyesti paahdettuja tammitynnyreitä.

2. Larsenin käyttämät tynnyrit valmistetaan hienosyisestä talvitammesta, jota hankitaan Tronçais’n metsästä. Näissä vanhoissa tammissa on vähän tanniineja, ja tynnyrien valmistuksessa puuta paahdetaan vain kevyesti. Näin tynnyreissä kypsyvä eau de vie -tisle saa ainutlaatuisen makunsa, joka vastaa mahdollisimman tarkasti Jens Reidar Larsenin alkuperäistä visiota.

3. Konjakkia saa Ranskan lain valvoman apellation d’origine controlee (AOC) -säädöstön mukaan tuottaa vain Ranskassa Cognacin AOC alueella kasvaneista viinirypäleistä. Konjakin valmistuksessa käytetyt rypäleet ovat 95 prosenttisesti Ugni Blanc -nimistä lajiketta, joka on sopivan hapokas konjakin tilaukseen. Viinirypäleet kasvatetaan kuudella tarkkaan määritellyllä konjakintuotantoalueella (crus), ja näillä alueilla tuotetusta viinistä tislataan tisle (eau-de-vie). Cognacissa tislaus tapahtuu aina noin 6000 litran kuparipannuissa, joita lämmitetään elävällä tulella.

4. Tammitynnyrikypsytyksen jälkeen tisleet sekoitetaan huolellisesti, ja laimennetaan vähitellen lopulliseen alkoholiprosenttiinsa eli 40-prosenttiseksi. Eri vuosikertojen ja eri tynnyrien sisältämien tisleiden sekoittaminen eli blendaus on hyvin tarkkaa työtä kellarimestarille ja hänen tiimilleen, jotta konjakkien laatu pystytään säilyttämään mahdollisimman tasaisena vuodesta toiseen. Larsenin Master Blenderinä toimii David Croizet.

Mitä tarkoittavat konjakkien VS, V.S.O.P. ja XO?

Konjakit jaetaan kypsytysajan mukaan kolmeen eri laatuluokkaan: VS (Very Special) on sekoitus, jossa nuorinta konjakin tislettä on kypsytetty tynnyrissä vähintään kaksi vuotta. V.S.O.P. (Very Superior Old Pale) tai Reserve on sekoitus, jossa nuorinta konjakin tislettä on kypsytetty tynnyrissä vähintään neljä vuotta.

XO (Extra Old) on sekoitus, jossa nuorinta konjakin tislettä on kypsytetty vähintään kymmenen vuotta. Napoléon on sekoitus, jossa nuorinta konjakin tislettä on kypsytetty vähintään kuusi vuotta. Hors d'âge (iältään määrittämätön) on konjakin tuottajien BNIC-järjestön mukaan XO:ta vastaava, mutta käytännössä valmistajat käyttävät nimitystä korkealaatuisista tuotteista, jotka ovat virallisia kypsytysaikamääritelmiä vanhempia.