IPA, lager, vehnäolut – ota oluttermit haltuun

Olueen turha tärkeys ei kuulu. On silti hyvä tietää hieman oluen tyyleistä, tarjoilusta ja ruokasuosituksista. Nappaa olutkirjoittaja Anikó Lehtisen saksalaiset ja italialaiset olutsuositukset!

oluttölkki ja lasi

Oluet jaetaan oluttyyleihin, jotka voivat olla vaikkapa raaka-aineen, maan, vahvuuden tai värin mukaan määriteltyjä. Oluttyyli kertoo oluen mausta, ja siksi kannattaa opetella ne tyylit, joista pitää, sillä oluen maku voi vaihdella raikkaasta makean maltaiseen, hienostuneen katkeraan tai tuhdin paahteiseen.  

Vaalea, tumma, pils ja amber – lagerin eri tyylit

Maailman yleisin oluttyyli on vaalea lager, joka on ominaisuuksiltaan useimmiten raikas ja helposti juotava. 

Lagerin veli on rapsakammin humaloitu pils ja serkku tumma lager, jossa erona on tummiksi paahdetut maltaat. Lagereita on muitakin erilaisia, jotka vaihtelevat värin ja vahvuuden mukaan. Lager ja pils nauttivat kalaruokien seurasta, ja kermaiset vuokaruuat sopivat myös hyvin yhdistettäväksi näiden oluiden kanssa.

Hyvänä esimerkkinä raikkaista lagereista on italialaisen Menabrea-panimon kullankeltainen lager, jonka aromi on kukkaisen viheryrttimäinen ja jälkimaku tasapainoisen kuiva.

Tätä olutta voi hyvin nautiskella paitsi perinteisetsti pizzan, myös äyriäisten kera, vaikka hieman chilillä maustettuna.

Saksalaisen And Unionin Saturday Lager on puolestaan hieman leikatun ruohon tuoksuinen, rapsakan makuinen raikas lager, jonka kanssa käy hyvin kylmä alkupalalautanen tai loimulohi. Jos kaipaat maltaisempia makuja, Menabrean meripihkan värinen amber lager on oiva valinta, ja sen voi yhdistää vaikka sienibruschettojen tai uunikanakoipien kera. 

Millaisia ovat Ale-oluet kuten IPA, APA ja Pale Ale?

Ale-oluet eli suomenkieliseltä nimitykseltään pintahiivaoluet ovat maultaan hedelmäisiä ja niiden humalointi saattaa vaihdella paljon. Tähän ryhmään kuuluvat India Pale Ale- (IPA), American Pale Ale- (APA) ja pale ale -oluet. Jos vierastaa katkeruutta, kannattaa aloittaa pale ale -oluista ja edetä APA:n kautta IPA-oluisiin, jotka ovat kaikkein katkerimpia. 

Näiden oluiden kanssa sopii varsinkin rasvainen, monia makuja sisältävä ruoka, kuten jenkkityyliset hampurilaiset ranskalaisineen. Tai kokeile vaikka sitrusmaisen hedelmäistä And Unionin Pale Ale -olutta pepperonipizzan kera! 

Lempeä vehnäolut sopii myös aloittelijoille

Vehnäoluille makua antaa sekä vehnä että niihin yleensä käytetty hiiva, josta tulee voimakkaan hedelmäistä, joskus banaanimaistakin aromia. Vehnäoluet ovat yleensä opaalimaisen sameita ja niiden vaahto on korkean kuohuva.

Vehnäoluiden kanssa kannattaa maistella vaikka yrteillä maustettua uunikanaa tai -kasviksia tai mietoja juustoja. Hyvä vaihtoehto vehnäoluiden kokeiluun on hieman banaanimainen, hennon mausteinen And Unionin Wheat Beer, jonka suuntuntuma on herkullisen poreileva. Tämä olut maistuu erinomaisesti vuohenjuustopastan kera.

Sour oluet ovat kirpeän happamia

Hapanoluet eli sourit ovat kirpeän happamia, usein hedelmillä tai marjoilla maustettuja oluita. Näitä on useita erilaisia, kuten esim. berliner weisse-, gose- ja lambic- oluet. Hapanoluet ovat oivia jälkiruokajuomia, vaikka suklaan tai juustokakun kera.  

Stoutit ja porterit ovat tumman paahteisia oluita, joita löytyy niin mietoina kuin tuhteina imperial- versioina. Näissä oluissa korostuu paahdetun maltaan kahvimainen aromi ja ne käyvät hyvin patojen ja juuresruokien kera. 

Tuhdin jälkiruokaviinimäisiä oluita ovat erilaiset vahvat ale- oluet, kuten dubbelit ja trippelit ja barley winet, joita nautitaan jälkiruokaviinien tapaan juustojen kera. 

Millaisesta lasista ja minkä lämpöisenä olutta juodaan?

Olutharrastuksessa pidemmälle päässeet voivat hankkia olutlaseja, mutta oluiden maistelun voi aloittaa myös viinilaseilla. Jos haluaa saada kiinni oluen aromeista, paras lasi oluen nauttimiseen on jalallinen, isopesäinen viinilasi, jossa käsi ei pääse lämmittämään olutta ja tuoksuaromit pysyvät lasissa. 

Oluiden tarjoilulämpötila riippuu oluen mausta, mutta pääsääntönä voi pitää, että mitä vaaleampi olut ja mitä vähemmän alkoholia, niin sen viileämpänä se nautitaan. Kun vaaleat, miedommat oluet voi nauttia heti jääkaappikylmänä, tummemmat, tuhdimmat oluet voi nostaa jääkaapista noin puolisen tuntia ennen nauttimista huoneenlämpöön. Lasiin kaadettaessa olut lämpiää pari astetta, ja voi lasia hieman käsillä lämmittääkin. 

Oluita arvioidaan usein käyttämällä määreinä alkoholiprosenttia, värilukua eli EBC:a (European Brewing Convention Scale)  ja katkerolukua eli IBU:a (International Bitterig Units) tai EBU:a (European Bittering Units). Mitä korkeampi arvo, sitä tummempi ja katkerampaa olut yleensä on. 

Oluttyylejä voi nykyään myös kokeilla, vaikka ei alkoholia joisikaan. Hyviä esimerkkejä tästä ovat saksalaisen And Unionin hedelmäinen alkoholiton vehnäolut tai italialaisen Menabrea-panimon raikas alkoholiton lager-olut.

olutlasi

Oluen valmistus

Olut on käymisteitse valmistettava alkoholijuoma, jossa mallasohra ja vesi lämmitetään, niin että maltaan sokerit liukenevat veteen. Tätä sokeria sisältävää nestettä sanotaan vierteeksi, jota seuraavaksi keitetään. Yleensä keittoon lisätään humala, jonka katkerot maustavat oluen. Keiton jälkeen olut jäähdytetään ja siihen lisätään hiiva. Olut käy noin tyylistä riippuen noin 2-4 viikkoa. Olutta voidaan maustaa humalalla vielä käymisessäkin, jolloin saadaan humalan aromia olueen.

Anikó Lehtinen

Teksti ja suositukset: Anikó Lehtinen

Anikó Lehtinen on toimittaja ja olutasiantuntija. Hän on julkaissut kolme kirjaa oluesta ja ruuasta, kirjoittaa Olutreissu-matkaoppaita yhdessä Maria Markuksen kanssa, luennoi oluesta Laurean ammattikorkeakoulussa ja toimii Olutliiton puheenjohtajana. Anikon mielestä olut tuo ihmiset yhteen ja se on parasta ruuan kera. Seuraa Anikóa Instagramissa @anikomaria