Biohof Pratschin viinitalo Weinviertelissä Itävallassa keskittyy laadukkaiden luomuviinien valmistukseen.
Biohof Pratschin viinitalo sijaitsee Weinviertelissä eteläisessä Itävallassa. Kaikki viinit ovat luomuviljeltyjä ja sopivat myös vegaaniseen ruokavalioon.
Talo on perheomisteinen ja viinimestari Stefan Pratsch huolehtii tuotannosta apunaan vanhempansa. Pratschin perhe on maanviljelijäsukua monessa sukupolvessa ja tilalla siirryttiin luomuviljelyyn jo 1990-luvun alussa.
Tilalla viljeltyjä rypäleitä ovat mm. paikalliset Grüner Veltliner, Saint Laurent ja Zweigelt sekä maailmanlaajuiset Sauvignon Blanc, Riesling, Cabernet Sauvignon ja Pinot Noir.
Pratsch on jaotellut viininsä kolmeen eri sarjaan:
Classic, eli talon ”perusviinit”
Yhden tarhan ns. Single Vineyard -viinit
Reserve- ja makeat viinit
Itävallan viinimarkkinointivirasto päätti 1980- luvun lopulla lanseerata kullekin viinialueelle ikonisia tuotteita, jotka heijastaisivat alueen ainutlaatuisuutta. Tämä tarkoitti viinejä, joita kyseinen alue osasi tuottaa erityisen hyvin. Weinviertelin viinialueen tapauksessa tämä lajike oli Grüner Veltliner. Vaalean Grüner Veltliner -rypälelajikkeen ominaispiirteet tekevät siitä hyvin suositun: mausteisuus, omenan, ruohon ja valkopippurin aromit sekä tasapainoinen happamuus.
Itävaltaa ravisutti 1980-luvun puolivälissä valtava viiniskandaali, jossa joukko viinitaloja lisäsi viininsä joukkoon myrkyllistä dietyleeniglykolia tehdäkseen viineistään makean ja aikanaan erittäin suositun late harvest -jälkiruokaviinin kaltaisia. Skandaali romahdutti Itävallan maineen varteenotettavana viinimaana. Jotta vastaavalta vältyttäisiin jatkossa, kehitettiin viinejä, jotka olisivat mahdollisimman lähellä lajikkeensa ihanteellisia ominaisuuksia. Ne testautettiin tuomaristolla, johon kuului toimittajia, kaupan alan ammattilaisia ja viininviljelijöitä. Tämä prosessi muistutti ranskalaista AOC-järjestelmää, mutta siihen lisättiin vertaistukiryhmän arviointi.
Herkullisen hedelmäinen ja aromikas tuoksu, jossa on kypsää valkoherukkaa, persikkaa, omenaa sekä mineraalisuutta. Keskitäyteläisessä, kuivassa maussa on lisäksi limetin vivahdetta, yrttisyyttä ja hentoa pippurisuutta. Runsas hapokkuus ja sitä korostava, kieltä kutitteleva hiilidioksidisuus ryhdittävät makua. Pitkä, luonteikas, hieman suuta supistava, hennon pippurinen ja yrittinen jälkimaku nostaa veden kielelle.
Viisi tähteä = tyylikäs huippuviini
LÖYTÖ
Stefan Pratschin Grüner Veltliner DAC-viinin (Districtus Austriae Controllatus -alueluokitus) rypäleet kasvatetaan viileämmillä viinitarhoilla, joissa hapokkuus ja aromit säilyvät erityisen eloisina ja raikkaina. Rypäleet korjataan keskellä yötä viileään aikaan, jotta niiden raikkaus säilyisi parhaalla mahdollisella tavalla. Rypälemehu saa olla kuorien kanssa kosketuksissa noin 12 tuntia, minkä jälkeen se puristetaan ja kirkastetaan hellävaraisesti. Tämän jälkeen rypälemehu siirtyy suoraan lämpötilakontrolloituihin, ruostumattomasta teräksestä valmistettuihin käymistankkeihin. Rypälemehuun lisätään hiiva, ja käyminen tapahtuu noin 14 asteen lämpötilassa. Valmis viini saa levätä sakkojen päällä kahdesta kolmeen kuukautta ennen pullotusta.
Koko prosessin keskeisin osa ovat viinitarhat, jotka ovat olleet luonnonmukaisia vuodesta 1991 lähtien. Maaperä pystyy tarjoamaan köynnöksille tärkeitä mikroelementtejä, jotka mahdollistavat monivivahteisten viinien valmistuksen. Nämä mikroelementit korostuvat ajan myötä, tekevät viineistä ilmeikkäämpiä, ikääntymiskykyisempiä ja stressinsietokykyisempiä. Stefan Pratschin viinitarhojen maaperässä on optimaalinen määrä humusta, joka huolehtii köynnösten vedentarpeesta ja oikeanlaisesta ravintoaineiden saannista.
Pratsch Grüner Veltliner DAC sopii mausteisuutensa ansiosta erityisen hyvin hieman rasvaisten ja suolaisten ruokien kanssa. Sen hapokkuus yhdistyy rasvan kanssa täydelliseksi makupariksi. Tällaisia ruokaparituksia ovat esimerkiksi erilaiset kalaruoat, vaaleat lihat tai siipikarja kastikkeen, kuten sienikastikkeen kanssa. Klassinen yhdistelmä on wieninleike vasikasta.
