Mitä Reilu kauppa oikein tarkoittaa?

Reilu kauppa edistää monella tavalla oikeudenmukaista kauppaa ja kehittyvien maiden pienviljelijöiden ja maataloustyöntekijöiden asemaa.

Yksi työkaluista on sertifiointijärjestelmä. Reilun kaupan merkkiä saavat käyttää vastuulliset maataloustuottajat, joiden tiloilla esimerkiksi työolot ovat inhimilliset ja palkat lakien mukaisia. Lapsityövoiman ja pakkotyön hyväksikäyttö on kielletty. Vastuullisuus koskee myös ympäristövaikutuksia. 

Reilu kauppa myös tukee ja kouluttaa miljoonia viljelijöitä ja työntekijöitä, muun muassa tehokkaiden ja kestävien tuotantotapojen kehittämisessä.

Suomessa ja muissa rikkaissa maissa Reilu kauppa kampanjoi ja viestii vastuullisesta kulutuksesta ja tekee jatkuvaa vaikuttamistyötä yritysten ja päättäjien parissa, jotta kaupan sääntöjä ja koko kauppajärjestelmää muokattaisiin reilummiksi.  

Reilu kauppa tarjoaa vakaampaa elintasoa kehittyvissä maissa

Reilun kaupan piirissä on jo yli 1,7 miljoonaa viljelijää ja työntekijää Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Reilu kauppa tarjoaa heille mahdollisuuden erottua massatuotteista sekä väylän parempaan ja vakaampaan elintasoon. Tuotteista maksetaan Reilun kaupan takuuhinta, ja viljelijät ja työntekijät saavat myös Reilun kaupan lisän, jota käytetään yleishyödyllisiin kohteisiin, kuten koulutukseen tai terveydenhuoltoon.

Kuva: Reilu Kauppa

Kohentuneiden tulojen, olojen ja oikeuksien ansiosta ihmisillä on vahvempi ote omaa elämäänsä koskevista päätöksistä. 

Viinit Reilun kaupan järjestelmään 2000-luvulla

Reilun kaupan perusajatus on pysynyt samana alusta asti: tuottajat haluavat mieluummin ansaita työllään elämiseen riittävät tulot kuin olla avun varassa. Järjestelmä syntyi 1980-luvun lopulla, kun meksikolaiset kahvinviljelijät miettivät hollantilaisen kansalaisjärjestön kanssa keinoja nostaa ansiotasoaan kahvin hinnan ollessa hyvin alhaalla.

Reilun kaupan viinejä tuotetaan Etelä-Afrikassa, Argentiinassa ja Chilessä

He kokeilivat uudenlaista vastuullisuusmerkintää ja kampanjointia kuluttajille, ja tuloksena Hollannin markkinoille saapui vuonna 1988 ensimmäinen Reilu kauppa -sertifioitu kahvi.  

Suomeen Reilu kauppa rantautui vuonna 1999, ja ensimmäiseksi meillekin saatiin reilua kahvia. Vuonna 2020 suomalaisista kaupoista löytyy yli 1200 Reilun kaupan tuotetta.

Viinit tulivat mukaan Reilun kaupan valikoimaan vuonna 2003, ja Suomessa myyntiin vuonna 2005. Nykyisin Reilun kaupan viinejä tuotetaan Etelä-Afrikassa, Argentiinassa ja Chilessä. Niitä löytyy Alkon valikoimasta yli 40.

Tiesitkö, että Reilun kaupan ostos on myös ilmastoteko 

Reilun kaupan ytimessä on paremman elintason ja tulevaisuuden varmistaminen kehittyvien maiden viljelijöille ja maataloustyöntekijöille, mutta samalla edistetään myös ilmaston hyvinvointia.

Reilun kaupan sertifiointijärjestelmässä tuottajien on täytettävä tietyt kriteerit, ja lähes kolmannes vaatimuksista koskee ympäristöä. Jotta tilat voivat myydä tuotteitaan Reilun kaupan tuotteina, niiden on esimerkiksi suojeltava metsiä ja vähennettävä ilmastopäästöjään, energian ja veden kulutusta sekä tuholaismyrkkyjen ja lannoitteiden käyttöä.

Metsäkadon arvioidaan aiheuttavan yli 15 prosenttia ilmastonmuutoksesta

Monet Reilun kaupan kriteereistä tähtäävät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Samaan aikaan tuottajia tuetaan sopeutumaan ilmaston lämpenemisen jo aiheuttamiin vaikutuksiin. Reilu kauppa panostaa siihen, että tuottajat pystyvät itse tekemään ilmaston kannalta kestäviä muutoksia tuotantotapoihinsa – silloin ne ovat varmemmin pysyviä. Tämä onnistuu, kun viljelijöille ja työntekijöille tarjotaan koulutusta ja heidän toimeentuloaan ja neuvotteluasemiaan parannetaan. 

Erityisen tärkeää on metsien hävittämiseen puuttuminen, sillä metsäkadon arvioidaan aiheuttavan yli 15 prosenttia ilmastonmuutoksesta – ja maatalous puolestaan aiheuttaa valtaosan metsäkadosta.

Reilun kaupan avulla on saatu vähennettyä merkittävästi torjunta-aineiden ja lannoitteiden sisältämien haitallisten kemikaalien käyttöä. Kemikaalit vaikuttavat ilmaston ohella luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöihin sekä aiheuttavat terveyshaittoja niin tuottajille kuin kuluttajille. 

Esimerkiksi viinitiloilla käytetään normaalisti runsaasti tuholaismyrkkyjä viiniköynnösten suojelemiseksi. Reilun kaupan viinitiloilla – kuten kaikilla muillakin Reilun kaupan tiloilla – haitallisten torjunta-aineiden käyttö on kielletty. Viininviljelijöitä opastetaan valitsemaan sekä ihmisen että ympäristön kannalta turvallisia ja kestäviä, mutta silti tehokkaita luonnonmukaisia vaihtoehtoja.