Glögien ja muiden kuumien juomien sesonki pitenee

Vaikka glögiä nautitaan pääasiassa pikkujouluaikaan, mausteiset juomat kylmänä ja kuumana tarjoiltuna ja sekoitettuna muihin juomiin sopivat nautittavaksi ympäri vuoden ja näin pidentävät glögikautta. Euroopassa ja erityisesti Iso-Britanniassa vallitseva cocktail-buumi muovaa myös jouluperinteitä uuteen suuntaan.

– Vaikka glögikausi ajoittuukin useimmiten jouluun ja pyhiä edeltävään aikaan, haluaisi moni suomalainen pidentää kuumien juomien kautta jopa hiihtolomaan saakka. Suomalaisille glögi ja muut talviset kuumat juomat ovatkin erityisesti kylmän ilman taltuttajia. Neljännes suomalaisista glöginjuojista kertoo aloittavansa glögikauden viimeistään marraskuun alussa. Joka kymmenes puolestaan sanoo odottavansa kunnes sää on talvinen, kertoo Altian tutkimuspäällikkö Milla Sorsakivi.

Kuumana, kylmänä tai leivonnaisissa

Glögit ja muut kuumat juomat, kuten hehkuviini ja itse keitetyt mausteviinit, sopivat viileiden iltojen lämmikkeeksi vuoden ympäri. Jäähdytettynä glögi sopii myös ainesosaksi drinkkeihin, booleihin ja leivonnaisiin

– Jäähdytettynä glögistä syntyy helposti herkullinen booli tai vaikkapa mausteinen sangria. Glögiä voi tuunata rohkeasti uusilla mauilla. Koska glögi on runsaan mausteista ja makeaa, se kestää yllättäviäkin makuja. Glögin yhdistäminen lämmitettyyn omenasiideriin tai glögistä ja kuohuviinistä tehty tervetuliaisjuoma ovat hyviä esimerkkejä glögin monipuolisuudesta. Glögi on myös oiva raaka-aine moniin leivonnaisiin ja muuhun ruoanlaittoon, kertoo Altia Akatemian asiantuntija Mikael Karttunen.

Glögi saapui Suomeen 1900-luvun alussa

Lämmitetyn, maustetun viinin juominen oli Euroopassa yleistä jo keskiajalla. Saksalainen hehkuviini eli glühwein sekä englantilainen mulled wine ovat mausteisia juomia, jotka tarjoillaan höyryävän kuumina. Perinteisesti maustettua viiniä myydään joulun alla toreilla ja markkinoilla.

Suomalaisille tuttu glögi muistuttaa eurooppalaisia sisaruksiaan. Glögin juominen on ollut Ruotsissa suosittu jouluperinne jo 1890-luvulta alkaen. Suomeen glögi saapui 1900-luvun alussa ja yleistyi joulujuomana 1960-luvulla.

Glögi-nimi tulee ruotsinkielisestä sanasta glödga eli hehkuttaa. Vanhan perinteen mukaan glögi valmistettiin polttamalla paloviinaan kastettua sokeritoppaa maustetussa viinissä, mistä juoma sai valmistustapaa kuvaavan nimen. Lisäksi glögin maustamisessa käytetyt sitrushedelmät, kaneli, neilikka, kardemumma ja inkivääri olivat 1800-luvun lopulla yleisiä mausteita.

Käytä glögiä ruoanlaitossa ja yhdistele rohkeasti

Pikkujouluaikaan glögi on luonnollinen juomavalinta leivonnaisten seuraksi. Glögistä voi valmistaa myös jälkiruoaksi jäädykettä tai tehdä glögikauteen sopivan juustokakun glögikiilteellä.

Aromikas ja mausteinen glögi sopii loistavasti myös muuhun ruoanlaittoon. Glögi on omiaan esimerkiksi marinadeissa tuomaan mureutta ja aromikkuutta lihalle, kastikkeissa ja pataruoissa tai etikkaisten silli- ja silakkaruokien mausteliemissä.

Sama ohje, mikä pätee glögidrinkkien sekoittamiseen, pätee myös ruokaan. Mausteisen makean glögin makumaailma on niin laaja, että sen kanssa voi nautiskella rohkeasti monenlaisia makuja. Glögin seuraan sopivat perinteisesti piparkakut, joiden kyytipoikana voi nauttia esimerkiksi erilaisia homejuustoja ja hedelmiä. Suolaisista herkuista glögin kaveriksi sopii esimerkiksi saaristolaisleipä ja poromousse.

Glögitarjoilun elämyksellisyyttä on helppo lisätä esimerkiksi asettamalla glögilasit kahvilautaselle servietin päälle ja tarjoamalla lautaselta, kupin vierestä jokin pieni suupala. Kokeile esimerkiksi maustettua suklaata, lakritsia tai leikkisästi vaikkapa vaahtokarkkeja.