Glögit ja muut kuumat juomat

Glögit ja muut kuumat juomat, kuten hehkuviini ja itse keitetyt mausteviinit, sopivat viileiden iltojen lämmikkeeksi vuoden ympäri. Jäähdytettynä glögi sopii myös ainesosaksi drinkkeihin, booleihin ja leivonnaisiin.
Glögit ja muut kuumat juomat

Mitä ovat kuumat juomat?

Lämmitetyn, maustetun viinin juominen oli Euroopassa yleistä jo keskiajalla. Saksalainen hehkuviini eli glühwein sekä englantilainen mulled wine ovat mausteisia juomia, jotka tarjoillaan höyryävän kuumina. Perinteisesti maustettua viiniä myydään joulun alla toreilla ja markkinoilla.

Suomalaisille tuttu glögi muistuttaa eurooppalaisia sisaruksiaan. Glögin juominen on ollut Ruotsissa suosittu jouluperinne jo 1890-luvulta alkaen. Suomeen glögi saapui 1900-luvun alussa ja yleistyi joulujuomana kieltoajan jälkeen 1960-luvulla.

Glögi saa nimensä ruotsinkielisestä sanasta glödga eli hehkuttaa. Vanhan perinteen mukaan glögi valmistettiin polttamalla paloviinaan kastettua sokeritoppaa maustetussa viinissä, mistä juoma sai valmistustapaa kuvaavan nimen. Lisäksi glögin maustamisessa käytetyt sitrushedelmät, kaneli, neilikka, kardemumma ja inkivääri olivat 1800-luvun lopulla yleisiä mausteita.

Nautittavaksi kuumana tai kylmänä

Perinteiseksi joulujuomaksi mielletty glögi ja muut kuumat juomat ovat viime vuosina vallanneet jatkuvasti jalansijaa myös glögikauden eli joulunalusajan ulkopuolelta. Euroopassa ja erityisesti Iso-Britanniassa vallitseva cocktail-buumi muovaa jouluperinteitä uuteen suuntaan. Vaikka glögiä nautitaan pääasiassa pikkujouluaikaan, mausteiset juomat kylmänä ja kuumana tarjoiltuna ja sekoitettuna muihin juomiin sopivat nautittavaksi ympäri vuoden ja näin pidentävät glögikautta merkittävästi.

Esimerkiksi itse keitetty mausteviini sopii erinomaisesti vilpoisiin iltoihin mihin tahansa vuodenaikaan, kun taas jäähdytettynä glögistä syntyy helposti herkullinen booli tai jännittävä, mausteinen sangria. Glögi on myös oiva raaka-aine moniin leivonnaisiin ja muuhun ruoanlaittoon.

Glögiä voi tuunata rohkeasti uusilla mauilla. Koska glögi on runsaan mausteista ja makeaa, se kestää yllättäviäkin makuja. Glögin yhdistäminen lämmitettyyn omenasiideriin tai glögistä ja kuohuviinistä tehty tervetuliaisjuoma ovat hyviä esimerkkejä glögin monipuolisuudesta.

Käytä glögiä ruoanlaitossa

Pikkujouluaikaan glögi on luonnollinen juomavalinta leivonnaisten seuraksi, mutta se sopii hyvin myös niiden ainesosaksi. Kokeile valmistaa vaikkapa suklaisia Blossa-konvehteja, puolukka-Blossabrownieta tai täytettyjä Blossa-aprikooseja. Glögistä voi valmistaa myös jälkiruoaksi jäädykettä tai tehdä glögikauteen sopivan juustokakun glögikiilteellä.

Aromikas ja mausteinen glögi sopii loistavasti myös muuhun ruoanlaittoon. Glögi on omiaan esimerkiksi marinadeissa tuomaan mureutta ja aromikkuutta lihalle, kastikkeissa ja pataruoissa tai etikkaisten silli- ja silakkaruokien mausteliemissä.

Glögin laaja makumaailma sopii rohkeaan yhdistelyyn

Sama ohje, mikä pätee glögidrinkkien sekoittamisessa, pätee myös ruokaan. Mausteisen makean glögin makumaailma on niin laaja, että sen kanssa voi nautiskella rohkeasti monenlaisia makuja. Glögin seuraan sopivat perinteisesti piparit, joiden kyytipoikana voi nauttia vaikkapa erilaisia homejuustoja ja hedelmiä. Suolaisista herkuista glögin kaveriksi sopii erinomaisesti  esimerkiksi saaristolaisleipä ja poromousse.

Glögitarjoilun elämyksellisyyttä on helppo lisätä vaikkapa asettamalla glögilasit kahvilautaselle servietin päälle ja tarjoamalla lautaselta, kupin vierestä jokin pieni suupala. Kokeile esimerkiksi maustettua suklaata, lakritsia tai leikkisästi vaikkapa vaahtokarkkeja.

Muista nämä glöginvalmistukseen liittyvät vinkit:
1. Älä keitä: Alkoholipitoinen glögi ei saa kiehua kuumennettaessa. Alkoholi alkaa haihtua jo alle 80°C asteessa. 2. Kuumaa, mutta ei polttavaa: Glögin pitää olla kuumaa, mutta ei polttavan kuumaa, sillä palanut suu ei ole miellyttävä muisto glögistä. 3. Tee glögistä riittävän mietoa: Koska alkoholi maistuu kuumana voimakkaammin, kannattaa glögi pitää riittävän mietona. Glögi saa olla maultaan mieluummin liian mieto kuin liian vahva ja ”irvistyksen kera” juotava. 4. Punaviiniglögi takaa täyteläisyyden: Glögi on parhaimmillaan täyteläisenä, joten se kannattaa valmistaa punaviinistä. Blossan alkoholiton glögi on valmistettu punaviinistä siten, että viinistä on poistettu alkoholi, kun taas tavalliset alkoholittomat glögit on tehty glögimaustein maustetusta rypälemehusta. 5. Koristele glögi kokonaisilla manteleilla ja mausteilla: Mantelirouhe ja mantelilastut tekevät glögistä helposti epäsiistin ja niiden suuntuntuma ei ole yhtä miellyttävä kuin kokonaisten manteleiden. Kokeile koristeluun myös kanelitankoja, tähtianista ja neilikoita. Ne lisäävät uutuuden viehätystä glögiin ja antavat samalla glögille lisää makua.

Glögipannacotta

Tämä herkullinen glögillä kruunattu ja kookosmaidosta valmistettu pannacotta maistuu talven jälkiruokana. Katso resepti Hanna Stoltin uusimmasta ruokakirjasta VEGE Talvi.