Uruguay – eteläamerikkalainen viinialue Atlantin armoilla

Uruguay ei välttämättä ole ensimmäisenä mielessä kun puhutaan eteläamerikkalaisista viinimaista. Jalkapallosta ja grilliruoasta tunnettu maa on monella tapaa poikkeuksellinen muihin Etelä-Amerikan viinimaihin verrattuna.

Bodega_Garzon

Eteläamerikkalaisia viinejä maistellessa on usein lähes mahdotonta välttyä Andien vuoriston vaikutukselta, joka on merkittävä tekijä niin Chilessä kuin Argentiinassa. Uruguay sen sijaan on lättänä kuin pannukakku kaukana Andeista. Maan korkein mäki Cerro Catedral on vaivaiset 514 metriä. Maisemaa vallitsevat vehreä pampas ja pienelle maalle ylimitoitettu määrä lehmiä.

Toinen ja kenties tärkein ero on Atlantin valtameri. Siinä missä Chilessä viinitarhoilla puhaltaa Tyynen valtameren tuulet ja Argentiinassa suurimmat viinialueet sijoittuvat visusti kuivaan sisämaahan, Uruguayn viinialueet sijoittuvat kivenheiton päähän oikukkaasta Atlantin valtamerestä.

Vaikka maailmanloppu tulisi tänään, Uruguayssa voisi elää vielä ainakin 20 vuotta.

Muun muassa ailahtelevan ja viileän merellisen ilmaston takia maata kutsutaankin joskus palaksi vanhaa maailmaa uudessa maailmassa. Sadetutkassa alue muistuttaakin ennemmin Espanjan Galiciaa tai Ranskan Bordeaux’ta kuin esimerkiksi Argentiinan Mendozan viinialuetta.

Uruguay elää vahvasti turismista ja maataloudesta. Kaunis, tunnelmallinen ja aikaan pysähtynyt viinimaa, jossa sanonta kuuluu “vaikka maailmanloppu tulisi tänään, Uruguayssa voisi elää vielä ainakin 20 vuotta”.

Viini päätyi Uruguayn maaperälle janoisten Amerikan mantereen valloittajien saappaissa, mutta moderni viinituotanto alkoi muodostua vasta 1800-luvun puolivälissä.

Ylä- ja alamäkiä on mahtunut Uruguayn viinitielle monen monta. Uruguay viininviljely kukoisti 19,000 hehtaarilla vuoteen 1950 tultaessa. Tämän jälkeen maan talous romahti, minkä seurauksena velka, inflaatio, köyhyys, sissiliikkeet ja sotilashallitus pitivät kukin vuorollaan huolta, ettei maan viinit päässeet kukoistamaan.

Tänä päivänä Uruguay on yksi eteläisen pallonpuoliskon kiinnostavimmista viinialueista.

Pikku hiljaa 1990-luvulla Uruguayn viiniympyrät kansainvälistyivät ja maassa alkoi vierailla erilaisia viinikonsultteja sekä “lentäviä viinintekijöitä”. Pienen hetken Uruguay olisi voinut viinimaana lähteä mihin suuntaan tahansa, mutta vierailevien viinintekijöiden kaksi tärkeintä huomiota sinetöivät Uruguayn viinien tien: pysykää vitis vinifera-lajikkeissa sekä säilyttäkää Tannat-rypälelajike ja tehkää siitä käyntikorttinne. Loppu on historiaa.

Tannat – Uruguayn tärkein rypälelajike

Jo 1800-luvun lopulla istutettu alunperin Lounais-Ranskasta kotoisin oleva Tannat oli aikoinaan pidetty rypälelajike, mutta sen tulevaisuus oli vähintäänkin kyseenalainen. Olihan maailmassa paljon helpommin myytäviä rypälelajikkeita kuten Cabernet Sauvignon tai Merlot. Sittemmin Tannatista tuli kuin tulikin Uruguayn käyntikortti ja on argentiinalaisen Malbecin ohella kiusallinen muistutus Ranskalle Etelä-Amerikan kyvystä adoptoida ranskalaisia rypälelajikkeita ja menestyä niissä ennennäkemättömällä tavalla. Tänä päivänä Uruguay on Etelä-Amerikan neljänneksi tuotteliain viinimaa ja yksi eteläisen pallonpuoliskon kiinnostavimmista viinialueista.

Jopa yli 75-prosenttia Uruguayn viinituotannosta on punaviiniä. Noin neljäsosa tästä kuuluu Tannat-rypäleelle tehden siitä Uruguayn kiistattoman kuninkaan.

Bodega Garzón – Uruguayn pioneeriviinitaloja

Yksi Uruguayn pioneereista on maan itärannikon tuntumassa Maldonadon alueella sijaitseva Bodega Garzón. Ekologisesti kestävä viinituotanto, tinkimätön laatukeskeisyys ja moderni tuotantoteknologia ovat keskisiä tekijöitä laatuviinien valmistuksessa. Garzón on maailman ensimmäinen viinitila, joka on kokonaisuudessaan LEED Silver-sertifioitu (Leadership in Energy & Envirnmental Design).

Bodega_Garzon_henkilökunta

Alejandro P. Bulgheroni (ylhäällä vasemmalla) vastaa Garzónin viininvalmistuksesta

Atlantin valtameren takia vallitsevat olosuhteet ovat vähintäänkin haasteelliset. Vuosikertojen vaihtelu onkin Uruguayssa huomattavasti suurempi verrattuna esimerkiksi Chileen tai Argentiinan. Sateinen vuosikerta saattaa puolittaa koko Uruguayn viinituotannon.

Linnuntietä noin 18 kilometrin päässä Atlantin vaahtopäistä sijaitseva Bodega Garzón panostaa kosteasta merellisestä ilmastosta huolimatta luomuviininviljelymenetelmiin tavoitteena kasvupaikan heijastaminen viinilasissa parhaalla mahdollisella tavalla.

Vanha mineraalirikas graniittimaaperä yhdistettynä viileään merelliseen ilmastoon luo ainutlaatuiset olosuhteet valmistaa ryhdikkäitä ja ennen kaikkea persoonallisia viinejä. Tylsäksi moitittu eteläamerikkalainen tasapaksu ennustettavuus lentää ikkunasta, kun lasiin lorahtaa Garzón Tannat Reserva. Ranskalaista serkkuaan mehevämpi ja tasapainoinen eteläamerikkalainen Tannat on nappivalinta täyteläisten viinien ystäville.

Punaviinin rouheat mutta miellyttävät tanniinit sekä lämmin mausteisuus suorastaan huutavat vierelleen hyvää grillilihaa tai mausteista pataruokaa.

Atlantin valtameren raikkaus on aistittavissa Garzón Albariño Reserva -valkoviinissä. Pirteän hapokas, sitruksinen ja hennon yrttinen valkoviini sopii niin kala- kuin kasvisruokien seuraan. Myös suolaiset alkupalat, miedot juustot tai pelkästään hyvä seura riittänee hurmaavalle Albariñolle. Tätä viiniä on kuulemma tultu kummastelemaan ihan Espanjan viinitarhoilta asti, joka kertoo Garzónin ja Uruguayn potentiaalista. Löydät viinin parhaiten Alkon verkkokaupasta.

ilkka siren

Teksti ja suositukset: Ilkka Sirén

Kansainvälisesti palkittu viiniasiantuntija Ilkka Sirén kirjoittaa ruoasta ja viinistä niin Suomessa kuin ulkomailla. Hänen artikkeleitaan ovat julkaisseet mm. Wine Enthusiast, Decanter ja Meininger's Wine Business International. Sirén on myös tuomaroinut lukuisissa viinikilpailuissa, mutta vapaa-ajalla tuomarin hattu jää naulakkoon ja viinistä nautitaan ilman pönötystä.