Syrah - roseesta voimakkaisiin punaviineihin

Miltä Syrah maistuu?

Klassinen syrah-viini on väriltään tummaa, nuorena usein violettiin vivahtavaa. Lajikkeesta valmistettujen viinien makumaailmaa voi parhaimmillaan kuvata aromikkaaksi, kypsän hedelmäiseksi ja rotevaksi. Kuumaan ilmastoon sopeutuneet rypäleet ovat paksukuorisia ja ne sisältävät paljon sokeria, tanniineja ja tuhdin viinin kannalta arvokkaita aromiaineita.

Pohjois-Rhônen graniittisilla terasseilla syntyneet syrah-viinit kestävät pidemmänkin säilytyksen hyvissä kellariolosuhteissa. Nuorena viinien tanniinit voivat olla karheita, mutta ajan kanssa viineistä kehittyy charmantteja ja tumman marjaisuuden alta paljastuvat herkän mausteiset aromit.

Ranskan Pohjois-Rhône on edelleen Syrahin pääviljelysaluetta, ja viinit ovat elegantin täyteläisiä.

Syrah on sopeutunut välimerelliseen ilmastoon ja vaatii paljon lämpöä menestyäkseen. Syrah-köynnökset viihtyvät parhaiten karussa ja kivisessä maassa, mutta ne soveltuvat myös useisiin muihin maaperätyyppeihin menettämättä omaa luonnettaan. Lämpimässä ilmastossa Syrah kypsyy melko myöhään ja esimerkiksi Rhônessa rypäleet korjataan talteen yleensä vasta syyskuun puolivälin jälkeen. Viininviljelijälle Syrah on helppohoitoinen lajike, sillä se kestää hyvin viiniköynnöksiä kiusaavia tauteja ja on varsin satoisa.

Syrah toimii makuparina vahvoille riistaruoille

Syrah-viinit ovat erinomaisia valintoja klassisen hirvipaistin, metsäkauriin kyljysten tai poronkääryleiden seuraksi. Myös monet lammasruoat tulevat mainiosti juttuun syrahin kaltaisten tummien punaviinien kanssa. Grillihiilten päällä tirisevät makkarat tai karitsankyljykset ovat nekin varmoja valintoja syrah-viinien kanssa nautittavaksi.

Punaisen ja valkoisen lajikkeen risteytys

Syrahin syntyperästä liikkuu monenlaisia tarinoita. Kertomuksista kiehtovin ajoittuu keskiajalle, jolloin Persiasta Ranskaan palanneen ritarimiehen kerrottiin asettuneen asumaan Rhône-joen rantatörmälle ja istuttaneen viiniköynnöksen pistokkaan jokirannan graniittirinteille. Tarinan mukaan ritari omisti elämänsä viinitarhan hoidolle. Tänä päivänä Rhônen laakson arvostetuimmat syrah-viinit syntyvät ritarin mukaan nimetyllä Hermitagen tarhalla.

Totuus on nyttemmin paljastunut tarua yksinkertaisemmaksi. Kaliforniassa tehdyt DNA-tutkimukset osoittavat, että viiniköynnös on hyvin todennäköisesti syntynyt Ranskassa kahden lajikkeen, punaisen Durazen ja valkoisen Montdeusen, risteytyksestä.

Uudessa maailmassa Syrah tunnetaan Shirazina

Pohjois-Rhône on edelleen Syrahin pääviljelyaluetta. Jokilaakson kuuma ilmasto ja kuiva maaperä soveltuvat täydellisesti lajikkeen viljelyyn. Puhtaita syrah-lajikeviinejä tuotetaan myös Etelä-Ranskan viinintuotantoalueilla. Silloin Syrah saa sekoituksissa rinnalleen usein Grenache-, Mourvèdre-, Carignan- tai Cinsault -lajikkeet.

Euroopan mantereella Syrahia viljellään myös Italiassa ja Espanjassa. Sisilian tuliperäisellä saarella tuotetaan mielenkiintoisia, syvän hedelmäisiä syrah-viinejä ja onpa lajiketta istutettu pieniä määriä myös Toscanaan.

Australiassa valmistetaan muhkean meheviä ja korkean alkoholipitoisuuden shiraz-viinejä.

Merten takana uudessa maailmassa Syrah on muuntunut nimeltään Shiraziksi. Uuden maailman tunnetuimmat shiraz-viinit tulevat Australiasta. Tänä päivänä Shiraz onkin Australian viljellyin punainen lajike. Tunnetuimmat viinit tulevat Barossan, Eden Valleyn sekä Clare Valleyn viinintuotantoalueilta. Australian lisäksi Shirazia viljellään merkittävästi myös Chilessä, Etelä-Afrikassa, Uudessa-Seelannissa ja Kaliforniassa.