Chile - suomalaisten viininystävien suosikki

Pitkä ja kapea Chile ihastuttaa Atacaman autiomaalla, Pääsiäissaarilla, Andien vuoristolla ja kansallispuistoilla. Viinimatkailijaa hemmottelevat lämpimässä keskuslaaksossa tuotetut mehukkaat punaviinit ja rannikkoalueiden raikkaat valkoviinit. Kiehtova Chile on monipuolinen matkailukohde, joka sopii etenkin aktiivilomailijoille, reppureissaajille ja elämysmatkailijoille.

Maan ilmasto vaihtelee hehkuvan kuuman Atacaman autiomaan paahteesta Pohjoismaiden ilmastoa muistuttavaan eteläkärkeen. Viinitarhat sijaitsevat maan keskiosassa ja levittäytyvät noin 800 kilometrin pituiselle alueelle. Ilmasto viinintuotantoalueen sisällä vaihtelee rannikon viileistä laaksoista keskuslaakson kuumaan alankoon.

Viinikulttuurin juuret löytöretkissä

Chileläisen viinikulttuurin katsotaan alkaneen Suurten löytöretkien aikaan. Ensimmäiset viiniköynnökset tuotiin Chileen todennäköisesti Perusta vuonna 1551 espanjalaisen Francesco de Aguirren matkassa. 1800-luvun alkupuolella Etelä-Amerikkaan saapuneet siirtolaiset havaitsivat Chilen ilmaston soveltuvan täydellisesti viininviljelyyn, ja näin maahan syntyi monia uusia viinitiloja.

Chilen kasvu maailman viidenneksi suurimmaksi ja kansainvälisesti arvostetuksi viinintuottajamaaksi on tapahtunut vasta viimeisten vuosikymmenten aikana – menestystä ovat vauhdittaneet erinomaiset viljelyolosuhteet, modernin teknologian käyttöönotto ja kansainvälinen viininkulutuksen kasvu.

Autiomaan paahteesta eteläkärjen viileyteen

Chilen viinimatkailu on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Turismin kasvun myötä matkailijoille on suunniteltu reittejä, jotka helpottavat suunnistamista viinintuotantoalueilla ja auttavat löytämään pysähtymisen arvoisia nähtävyyksiä, majoituspaikkoja ja ravintoloita.Pelkästään pääkaupungissa, Santiago de Chilessä, on useita viinibaareja, joissa vietetty maistelutuokio antaa hyvän kuvan maan kehittyvästä viinikulttuurista.

Jos aikaa on enemmän, voi Santiagosta käsin tehdä päivämatkan Maipon laaksoon tai rannikon läheisyyteen Casablancaan.Vuokrattu auto on paras tapa matkailla Chilen viinintuotantoalueille. Maan läpi kulkeva Pan American moottoritie on hyvässä kunnossa, ja tunnetuimmat viinialueet sijoittuvat tien varrelle. Vaikka monet viinitilat pitävät ovensa auki vierailijoiden iloksi, kannattaa aukioloajat tarkastaa etukäteen. Espanjan kielen taidolla on Chilessä etunsa, sillä varsinkin pienimmillä viinitiloilla englanninkielinen opas ei aina ole itsestäänselvyys.Chile sijaitsee eteläisellä pallonpuoliskolla, joten vuodenajat ovat päinvastaiset kuin pohjoisessa. Paras aika matkustaa Chileen on kevät, loppukesä tai syksy.

Maipo

Maipo on yksi Chilen vanhimmista viinintuotantoalueista. Ensimmäiset viiniköynnökset istutettiin maan pääkaupungin läheisyyteen jo 1540-luvulla, mutta viinistä tuli alueen maanviljelijöille merkittävä elinkeino vasta 1800-luvulla. Maipoa kutsutaan usein Chilen Bordeaux'si. Syy lempinimeen liittyy laaksossa viljeltäviin rypälelajikkeisiin, jotka tuotiin Etelä-Amerikkaan Ranskasta.

Punaviinit

Tarapacá Gran Reserva Cabernet Sauvignon

Chile

16,99 €

Löydä Alkosta

Santiagon itäpuolella, lumihuippuisten Andien helmassa sijaitsee Alto Maipo, jonka punaviineissä yhdistyvät täyteläisyys ja eleganssi. Andeilta alkunsa saavan Maipo-joen varrella, Central Maipossa, tuotetaan mehukkaan hedelmäisiä ja pehmeitä viinejä. Chilen tunnetuimmat viinit eli carménère-viinit syntyvät joen tasangoilla. Lännessä ilmasto on Central Maipoa hieman viileämpi, ja siellä tuotetaan lähinnä valkoviinejä.Maipo on tunnettu kuuluisista Tarapacán viinitarhoistaan, joiden tavoitteena on, että jopa 50 prosenttia viininviljelyn energiatarpeista katettaisiin uusiutuvalla tai vihreällä energialla.

Maipon yleisimmät rypälelajikkeet

• Valkoiset lajikkeet, joita käytetään valkoviinien valmistukseen: Sauvignon Blanc, Chardonnay

• Punaiset lajikkeet, joita käytetään punaviinien valmistukseen: Cabernet Sauvignon, Merlot, Cabernet Franc

Tutustu Maipon alueen viinitaloihin:

• Tarapacá

• Casal del Gorchs

Maipoon on helppo tutustua pääkaupunki Santiagosta käsin, sillä osa viinintuotantoalueen tarhoista sijaitsee lähes kiinni pääkaupungissa. Santiagossa herkutellaan pääasiassa merenelävillä. Kannattaa myös maistaa paikallista pikaruokaa eli completoja, jotka ovat chileläinen versio hot dogeista.

Aconcagua

Aconcaguan viinintuotantoalue on saanut nimensä Argentiinan puolella sijaitsevan ja lähes 7 000 metrin korkeuteen kohoavan Etelä-Amerikan korkeimman vuoren mukaan. Ensimmäiset Aconcaguan viiniköynnökset istutettiin 1800-luvun puolivälissä, mutta varsinainen viinituotanto alkoi vasta noin 30 vuotta sitten.Ilmastollisesti laakson olosuhteet vaihtelevat rannikon ja Andien helmassa sijaitsevan San Felipen kaupungin välillä: viileällä rannikolla tuotetaan erityisesti raikkaita valkoviinejä ja sisämaan aurinkoisilla ja kuumilla viljelyalueilla punaviinejä.

Aconcaguan yleisimmät rypälelajikkeet

• Valkoiset lajikkeet, joita käytetään valkoviinien valmistukseen: Sauvignon Blanc

• Punaiset lajikkeet, joita käytetään punaviinien valmistukseen: Cabernet Sauvignon, Carmenere

Limarí

Ensimmäiset viiniköynnökset istutettiin Limaríin jo 1500-luvun lopussa, mutta Espanjan kuninkaan antaman viinintuotantokiellon johdoista alueesta kasvoi pisco-viinitisleen tuotantoalue. Vasta viime vuosina chileläiset viinintuottajat ovat kiinnostuneet Limarín kasvuolosuhteista, jotka mahdollistavat raikkaiden ja rakenteikkaiden viinien valmistuksen.Limarí sijaitsee 420 kilometrin päässä Santiagosta ja on Chilen pohjoisimpia viinintuotantoalueita. Sen sääolosuhteet poikkeavat paljon kuumasta ja kuivasta keskuslaaksosta. Viinien raikkaus ja hapokkuus syntyvät päivä- ja yölämpötilojen eroista.

Limarín yleisimmät rypälelajikkeet:

• Valkoiset lajikkeet, joita käytetään valkoviinien valmistukseen: Chardonnay

• Punaiset lajikkeet, joita käytetään punaviinien valmistukseen: Syrah, Cabernet Sauvignon, Merlot, Carmenere

Casablanca

Casablancan viinintuotantoalue sijaitsee Tyynen valtameren rannikon läheisyydessä, 80 kilometriä maan pääkaupungin Santiagon länsipuolella. Alueen viininviljelyperinne heräsi henkiin vasta 1980-luvulla, kun viljelijät kiinnostuivat Casablancan tarjoamasta mahdollisuudesta viljellä viileässä ilmastossa viihtyviä lajikkeita.Raikkaiden valkoviinien ja keveiden punaviinien lisäksi Casablancassa tuotetaan suloisen makeita viinejä, joihin käytetyt rypäleet on poimittu tarhoilta erittäin kypsinä myöhään syksyllä.Alueella sijaitseva viinitalo Viña Ventisquero aloitti toimintansa 1990-luvun lopulla. Tänä päivänä viinitaloa johtaa nuori ja innovatiivinen tiimi yrittäjiä, joiden filosofiaan kuuluu olennaisesti luonnon kunnioittaminen.

Casablancan yleisimmät rypälelajikkeet

• Valkoiset lajikkeet, joita käytetään valkoviinien valmistukseen: Sauvignon Blanc, Chardonnay

• Punaiset lajikkeet, joita käytetään punaviinien valmistukseen: Pinot Noir

Casablancan alueelle voi helposti tehdä viininmaisteluretken Santiagosta käsin. Alueella kannattaa herkutella perinteisillä chileläisillä ruoilla, kuten milloquíneilla –  korianterilla, sitruunalla ja punasipulilla maustetuilla kasvispyöryköillä.

Rapel

Santiagon eteläpuolella sijaitseva Rapel on Chilen merkittävin viinintuotantoalue. Ensimmäiset viiniviljelmät istutettiin alueelle jo 1500-luvulla. Keskuslaaksossa sijaitseva Rapel jaetaan kahteen ala-alueeseen; itäiseen Cachapoaliin ja läntiseen Colchaguaan.Ilmasto Rapelissa on välimerellisen lämmin, ja se tunnetaan lähinnä pehmeän hedelmäisistä punaviineistään. Colchaguassa tuotetaan ainutlaatuista mansikkaista Fresita-kuohuviiniä, joka on viinitalo Casal del Gorchsin taidonnäyte. Viinitalon perusti 1920-luvulla Kataloniasta, Espanjasta muuttanut Rabatin perhe, jonka hallussa se on edelleen.

Rapelin yleisimmät rypälelajikkeet:

• Lajikkeet, joita käytetään Fresita-kuohuviinin valmistukseen: Chardonnay, Sauvignon Blanc, Moscatel, Alicante Bouschet

• Punaiset lajikkeet, joita käytetään punaviinien valmistukseen: Cabernet Sauvignon, Carménère, Syrah

Tutustu Rapelin alueen viinitaloihin:

• Casal del Gorchs

Bío Bío

Keskuslaakson eteläpuolella sijaitseva Bío Bío on noussut otsikoihin vasta viime vuosikymmenen aikana, kun chileläiset viininviljelijät ovat etsineet uusia valkoisille rypälelajikkeille sopivia viileitä tuotantoalueita.Bío Bío sijaitsee 450 kilometrin päässä Santiagosta, ja ilmasto on keskuslaaksoa selvästi viileämpää ja kosteampaa. Bío Bíossa tuotetaan valkoviinien lisäksi keveitä ja raikkaita kuohuviinejä.

Bío Bíon yleisimmät rypälelajikkeet:

• Valkoiset lajikkeet, joita käytetään valko- ja kuohuviinien valmistukseen: Riesling, Gewürztraminer ja Viognier

Viinisanastoa espanjaksi – näillä pärjäät!

• vino tinto – punaviini

• vino blanco – valkoviini

• vino espumoso – kuohuviini

• rosado – roseeviini

• dulce – makea

• seco – kuiva

• vino de la casa – talon viini

• cata de vinos – viininmaistelu

• bodega – viinikauppa, viinikellari

• vinoteca – viinibaari

• Un vaso de vino tinto, por favor. – Lasillinen punaviiniä, kiitos.

• La cuenta, por favor. – Lasku, kiitos.

• ¿Puedo ver la carta de vinos, por favor? – Saisinko nähdä viinilistan?