Mistä aloittaa, jos ei tiedä viineistä vielä mitään?

1. Kokeile, maistele, vertaa viinejä keskenään

Paras ja tärkein keino oppia viineistä on niiden ennakkoluuloton ja rohkea maistelu. Näin huomaa parhaiten, mistä viineistä pitää ja mistä ei. Kannattaa siis kokeilla erilaisia viinejä sen sijaan, että nappaa matkaan aina saman, tutun ja hyväksi havaitun suosikin.

Viinin maistelua ja vertailua helpottaa, jos kerralla maistelee useampaa viiniä. Voi olla vaikea muistaa, miltä edellisviikonloppuna avattu pullo maistuikaan. Lähde liikkeelle vaikkapa yhdestä rypälelajista kuten valkoinen Sauvignon Blanc tai punainen Cabernet Sauvignon, josta ostat kolme tai neljä eri viiniä ja maistelet niiden eroja. Esimerkiksi kaveriporukan kesken maistellessa voi jakaa niin kuluja kuin mielipiteitä viineistä.

Tutustu myös vinkkeihin, miten järjestät pienimuotoisen viinitastingin kotona ja vertailet esim. kolmesta eri valkoviinirypälelajikkeesta valmistettua viiniä.

2. Palaa makujen lähteille

Makuaisti kehittyy vain maistamalla, joten maistelua on hyvä laajentaa viineistä myös muihin makuihin. Viineissä on usein makuja esimerkiksi erilaisista marjoista tai hedelmistä tai vivahteita yrteistä ja mausteista. Näin ollen on suositeltavaa maistaa myös niitä sellaisenaan.

Esimerkiksi jos viinissä kerrotaan olevan aasialaisen litsin aromaattista makua, kannattaa kokeilla, miltä hedelmä maistuu ja koittaa löytää samoja makuja myös viinistä. 

Myös viinien perusmaut – happamuus, makeus ja tanniinisuus – on hyvä purkaa osiin samalla tavoin kuin muutkin viinien maut.

Esimerkiksi maistamalla sitruunamehua saa käsityksen happamuudesta, kun taas sokeriliemi on makeaa. Tanniineihin eli parkkihappoihin voi tutustua vaikkapa keittämällä vahvan, mustan teen. Se sisältää paljon edellä mainittuja happoja, mikä tuntuu kiristävänä tunteena ikenissä kuten viinien tanniinitkin.

3. Sukella nettiin ja viinikirjallisuuteen

Internet on tehnyt viineihin perehtymisen hyvin helpoksi, sillä kaikki maailman tieto viineistä on vain muutaman klikkauksen päässä, milloin ja missä tahansa. Esimerkiksi sivustomme Viinitieto-osiosta löydät paljon inspiroivaa tietoutta. Myös Wikipedia tarjoaa huimat määrät luotettavaa ja laadukasta perustason tietoa viinin- ja tiedonjanoiselle kuluttajalle.

Myös viinikirjallisuutta ja -lehtiä on tarjolla keltanokasta connoisseuriin. Esimerkiksi For Dummies -kirjasarjan ”Wine for Dummies” kertoo viineistä kansankielellä ja helppotajuisesti. Luettua tietoa viinistä on kuitenkin helpompi yhdistää kokonaisuuksiksi vasta sen jälkeen, kun on myös maistanut viiniä. Viineihin perehtyminen tapahtuukin parhaiten opiskelemalla viinitietoutta samalla, kun maistelee viinejä!

4. Kysyvä ei tieltä eksy

Millainen viini sopii lihapadalle? Millaista ruokaa rieslingin kanssa kannattaa nauttia? Onko edullinen viini huonompi kuin kallis? Apua!

Jos viiniasiat askarruttavat, kannattaa ehdottomasti kääntyä alan asiantuntijoiden puoleen. Esimerkiksi Alkon sekä viini- ja ruokaravintoloiden työntekijät ovat oiva tietolähde. He ovat usein vihkiytyneitä aiheeseen ja kertovat mieluusti lisää.

5. Ota rennosti ja käytä sinulle sopivia sanoja

Tamminen, tanniininen, hapokas vai nahkainen? Älä anna viinitermistön laittaa päätä pyörälle tai ylipäätään suhtaudu viineihin liian vakavasti. Viineihin liittyvä sanasto on luotu vain siksi, että ihmiset ymmärtäisivät viinistä keskustellessaan, mistä on kyse, kun puhutaan vaikkapa viinin happamuudesta tai tanniinisuudesta. Tutustu yleisimpiin viinin makutermeihin.

Näistä aloittelijakin pääsee perille, kun tutustuu toisen vinkin ohjeilla viinien lisäksi myös muihin makuihin. Loppujen lopuksi viinien maku ja tuoksu ovat kuitenkin hyvin yksilöllinen kokemus. Jos vaikkapa roséeviini maistuu mielestäsi mansikalta, se maistuu siltä, vaikka viiniä kuvailtaisiinkin ”antavaksi” tai ”helmeileväksi”. Älä siis kompastu jargoniin, vaan kerro omin sanoin rohkeasti niistä mauista, mitä itse viinistä löydät!