Viinimaailman salaperäiset makutermit saattavat kuulostaa omituisilta ja suorastaan huvittavilta. Niiden tarkoitus on helpottaa viinin tuoksun ja makumaailman kuvailua. Ota neljä kiinnostavaa makutermiä haltuun!
Viininmaistelu on hyvin henkilökohtainen asia. Jokainen meistä haistaa ja maistaa omalla tavallaan. Vääriä vastauksia ei ole, koska vain sinä tiedät miltä suussasi maistuu. Makutermien tarkoitus on tehdä maistelukokemuksesta yhdenmukaisempaa, koska kaikki eivät tiedä miltä juuri sinun isoäitisi perunakellarissa tuoksui kevätaamuisin.
Makutermien tarkoitus on helpottaa viinin kuvailua.
Viinin lopulliseen makumaailmaan vaikuttaa monta eri asiaa kuten rypälelajike, viinitarhan maaperä, ilmasto ja viinin valmistustapa. Myös tapoja maistella viiniä löytyy maailmasta yhtä monta kuin viininmaistelijaa ja tästä syystä tietystä viinistä käytetyt makutermit - eri tilanteissa ja eri ihmisten maistelemana - voivat olla hyvinkin erilaisia.
Viiniammattilaiset lajittelevat usein aromit kolmeen eri kategoriaan. Ensimmäinen kategoria käsittää rypälelajikkeen omat aromit (mm. hedelmäinen, marjaisa ja yrttinen). Toinen ja kolmas kategoria sisältävät viinin käymisestä ja kypsytyksestä aiheutuvat aromit (mm. mausteinen, pähkinäinen ja kinuskinen).
Kokemuksen myötä opit tunnistamaan viinistä erilaisia aromeita.
Viinisanastosta ei kannata ottaa turhaa stressiä. Kokemuksen myötä opit tunnistamaan viinistä erilaisia aromeita. Seuraava askel on ymmärtää mitä kyseiset tuoksut ja maut kertovat viinin alkuperästä, valmistuksesta ja laadusta.
Termejä ei tarvitse osata ulkoa. Viininmaistelu kannattaa pitää hauskana ja mielenkiintoisena puuhana. Jokaisen viinin kohdalla tärkeintä on osata vastata vain kahteen kysymykseen: Pidätkö tästä viinistä? Miksi?
Kun osaat vastata näihin kysymyksiin, juuri sinulle sopivan viinin löytäminen helpottuu huomattavasti.
Hilloiset viinit ovat runsaita ja pehmeitä punaviinejä. Kuumat viinialueet kuten Italian Apulia, Australian Barossa sekä Kalifornia ovat tunnettuja erittäin täyteläisistä ja hillomaisista viineistään.
Makuterminä hilloisuus jakaa mielipiteitä. Osa ei välitä ylitsepursuavista ja mehevistä punaviineistä, jotkut taas rakastavat niitä.
Jos olet täyteläisten punaviinien ystävä, hilloiset turbopunkut saattavat olla sinun makuusi. Hilloisen viinin yhteydessä törmää usein tumman marjaisiin, aavistuksen ylikypsän hedelmäisiin ja jopa suklaisiin aromeihin.
Kokeile: Chateau Ste Michelle Syrah
Viinien mineraalisesta mausta käydään viinimaailmassa tällä hetkellä suurta kädenvääntöä. Viinintekijät usein kertovat heidän viiniensä maistuvan mineraaliselta, kun taas tiedemiehet väittävät ettei maaperästä päädy mineraaleja viiniin alkuunkaan.
Osa viiniasiantuntijoista sanoo, että mineraalisuuden voi haistaa. Toiset taas vain maistavat sen ja loput eivät kumpaakaan. Asiasta ei ole päästy yksimielisyyteen.
Makuterminä mineraalisuus on kuitenkin suosittu. Kuvittele murskattuja kiviä, merellistä suolaisuutta, liitutaulu, ja se tunne kun kosketat kielellä paristoa. Näillä termeillä kuvataan monesti laadukkaita valkoviinejä, mutta termiä käytetään myös punaviineissä.
Mineraalisuutta käytetään tapana alleviivata maaperän osuutta viinin laadussa. Tällä termillä kuvaillaan laadukasta viiniä, joka on erittäin hapokas, aromeiltaan suhteellisen niukka (vastakohtana runsaan hedelmäinen) ja potentiaalisesti pitkäikäinen.
Kokeile: Laroche Petit Chablis
Paahteisuutta käytetään usein kuvailemaan valkoviiniä, joka on kypsynyt tammitynnyrissä. Nämä valkoviinit ovat usein tyyliltään keskivertoa täyteläisempiä ja kypsän hedelmäisiä.
Erityisesti sisäpuolelta liekillä paahdetut amerikkalaiset tammitynnyrit antavat viinille mausteisen makuprofiilin kypsytyksen aikana.
Tynnyrikypsytettyjen valkoviinien yhteydessä saatetaan puhua myös pehmeän “kermaisesta” suutuntumasta, mikä usein viittaa malolaktiseen käymiseen. Malolaktinen käyminen tarkoittaa varsinaisen alkoholikäymisen sivutuotteena syntyneen terävän makuisen omenahapon muuttamista viinissä pehmeämmäksi maitohapoksi.
Kokeile: 19 Crimes Chardonnay
Samettinen on termi, mitä käytetään kuvailemaan punaviinin tanniineja. Jos punaviinissä on karheat ja epämiellyttävät tanniinit, viini ei ole samettinen.
Punaviini voi olla myös runsaan tanniininen ja samaan aikaan pehmeä. Tässä tapauksessa punaviinillä on samettiset tanniinit. Samettisuudessa on kyse lähinnä viinin suutuntumasta eli ovatko tanniinit miellyttävät vai ei. Lue lisää tanniinisuudesta.
Kokeile: Penfolds Kalimna Bin 28 Shiraz
Tutustu viinin tanniineihin ja katso vähätanniininen sekä runsastanniininen viinivinkki!
Lue lisää
Tutustu mistä täyteläisyys tulee punaviiniin ja katso täyteläiset viinivinkit Malbec, Shiraz ja Cabernet Sauvignon -rypäleistä.
Lue lisää
Paras punaviini onnistuu puhuttelemaan tunnetasolla ja jättää jälkeensä herkullisen viipyilevän maun lisäksi vahvan muistijäljen. Tutustu viinikirjoittaja Ilkka Sirénin suosituksiin eri hintaluokissa.
Lue lisää
Kuivatuista rypäleistä valmistetuista punaviineistä tunnetuimpia ovat Pohjois-Italian Veneton viinialueen täyteläiset amaronet sekä ripassot. Lue miten amarone viini tehdään ja miten ripasso eroaa amaronesta. Katso myös viinivinkit!
Lue lisää
Porvoolainen viiniasiantuntija Ilkka Sirén kirjoittaa ruoasta ja viinistä niin Suomessa kuin ulkomailla. Kansainvälisesti hän on julkaissut artikkeleita mm. Wine Enthusiast, BBC ja Fine Dining Lovers -julkaisuissa. Sirén toimii myös tuomarina Concours Mondial de Bruxelles -viinikilpailussa ja on Confraria do Vinho do Porto -portviinijärjestön ritaroima jäsen sekä Consejo Regulador de la D.O. ‘Jerez-Xérès-Sherry' -järjestön sertifioima sherry-kouluttaja. Sirén oli ehdolla arvostetun IWSC Wine Communicator of the Year 2018 -palkinnon saajaksi.
