Tastingissa on hauska vertailla esimerkiksi erilaisia rypälelajikkeita. Silloin voi tutkia, jakavatko eri rypälelajikkeet seurueen mielipiteitä vai nouseeko joku suosikiksi ylitse muiden. Verratessa vierekkäin erityyppisistä rypäleistä valmistettuja viinejä on helpompaa huomata kunkin lajikkeen erityispiirteitä.
Ennen viinin maistamista viinin ominaisuuksia voi yrittää selvittää jo viinin värin ja tuoksun perusteella. Värin tarkastelu onnistuu parhaiten valkoista taustaa vasten. Bongaatteko värieron eri rypäleitä vertailtaessa? Hajuaistilla on oma tärkeä osansa maistelussa, jonka huomaa, kun maistelee viiniä nenä tukossa. Muistakaa, että viiniä saa nuuhkia lasin reunalta ihan kunnolla.
Kutakin viiniä kannattaa varata vähintään 6 cl per henkilö ja viinilaatuja ainakin kolmea erilaista. Viiniä maistellaan ottamalla kulaus viiniä ja purskuttelemalla sitä hieman. Onko viini makeaa, kuivaa, voimakasta? Suun kuivaksi jättävä viini on tanniinista, kun taas hapokas viini saa suun vettymään.
Maistelun jälkeen viiniä voidaan arvioida yhdessä vapaasti. Päästä adjektiiviosaamisesi valloilleen ja kuvaile makua kaverille. Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, koska ihmisten makurekisteri on erilainen. Keskustelu viinien hinta-laatu –suhteesta on myös hauska käydä kaveriporukalla läpi.
Kokeile esimerkiksi:
Matua Marlborough Pinot Noir, Uusi-Seelanti
Rosemount Shiraz, Australia
Kokeile esimerkiksi:
Matua Organic Sauvignon Blanc, Uusi-Seelanti
Tarapacá Reserva Chardonnay, Chile
Trimbach Riesling Réserve, Ranska
Kokeile esimerkiksi:
Anna de Codorniu Brut Organic, Espanja
Ruffino Prosecco Organic, Italia
Louis Roederer Brut Premier Champagne Brut, Ranska
Maistelun ohessa on mukava nauttia myös jotain naposteltavaa. Vaalea leipä, juusto ja hillokkeet sopivat mainiosti viinitastingin seuralaisiksi.
Vinkit antoi Altia Akatemian viinivalmentaja Mikael Karttunen.
