5 yleisintä kysymystä luomu- ja vegeviineistä
Onko kaikki viini vegaanista tai luomu automaattisesti ympäristöystävällisin viinivalinta? Entä onko luomuviinissä sulfiitteja? Lue vastaukset yleisimpiin kysymyksiin.
Lue lisää »Biodynaamisesti viljellyt rypäleet ja niistä valmistetut viinit ovat yleistyneet maailmalla. Lue mitä biodynaamisuus tarkoittaa ja miten ranskalainen Cazes-viinitalo käyttää oppeja.
Teollisen vallankumouksen jälkimainingeissa kasvanut Rudolf Steiner alleviivasi kokonaisvaltaisen luomuviljelyyn pohjautuvan maatalouden tärkeyttä. Kemiallisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö on kiellettyä. Sen sijaan tarhoilla käytetään erilaisia viintarhaa “elävöittäviä” biodynaamisia preparaatteja. Myös taivaankappaleiden ja vuodenaikoihin perustuvan aikataulun tulkinta on yleistä.
Biodynaaminen viljely on herättänyt paljon kritiikkiä, mutta myös paljon kiitosta. Biodynaamisessa viininviljelyssä on ennen kaikkea kyse ekologisesti kestävästä luomutuotannosta, mutta se on myös holistinen ajattelutapa. Biodyynaamisten periaatteiden mukaan maatila on kuin elävä organismi, joka sisältää niin kasvit, eläimet kuin ihmisetkin.
Biodynaamisessa viljelyssä on ennen kaikkea kyse ekologisesti kestävästä luomutuotannosta.
Biodynaamisen viininviljelyn hieman epätavalliseen lähestymistapaan ja erikoisiin termeihin on helppoa kompastua. Loppujen lopuksi kyse on suurella huolella ja äärimmäisen pikkutarkasti valmistetuista viineistä. Tänä päivänä viinejä valmistetaan biodynaamisesti ympäri maailmaa ja monet maailman parhaimmista viineistä valmistetaan tätä menetelmää käyttäen.
Biodynaamiset viinit eivät kuitenkaan aina ole nauttineet suurta suosiota viininystävien keskuudessa, viinintekijöistä puhumattakaan. Tämän tietää ranskalainen viinitalo Cazes.
Etelä-Ranskan Roussillonissa viinejä valmistava Cazes tunnetaan alueella luomu ja biodynaamisen viininviljelyn pioneereina. Cazes-viinitalon yli 200 hehtaaria sertifioituja viinitarhoja ulottuu Corbières-vuorten juurilta aina Välimeren rannoille. Cazes onkin nykyään Ranskan suurin biodynaamisesti viinejä viljelevä tila ja myös yksi vanhimmista, vaikka Cazes aloitti biodynaamisen viljelyn vasta vuonna 1997.
Cazes huomasi viinitarhojensa voivan huonosti ja siirtyi biodynaamiseen viljelyyn.
Vielä 90-luvun alussa Cazes viljeli viinitarhojansa perinteisin menetelmin. Kemiallisten torjunta-aineiden käyttö ei ollut harvinaista. Cazes kuitenkin huomasi viinitarhojensa voivan huonosti. Rypäleiden laatu ei ollut toivotulla tasolla, mikä alkoi näkyä ja tuntua myös yrityksen pyörittämisessä.
Jotain oli tehtävä ja äkkiä. Viinintekijä Emmanuel Cazes sai isältään Bernardilta pyynnön selvittää kaiken mahdollisen biodynaamisesta viininviljelystä. Tuohon aikaan biodynaaminen viininviljely oli kuitenkin suhteellisen harvinaista. Ne harvat jotka harjoittivat kyseistä metodia leimattiin usein kuuhulluiksi.
Ennakkoluuloille ei ollut sijaa Cazesin viinitarhoilla, vaan laadun parantamiseksi kaikki keinot otettiin käyttöön. Hyppy perinteisestä viininviljelystä biodynaamiseen ei kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä.
Yksi haastavimmista asioista oli vakuuttaa perheyrityksessä pitkään työskennelleet työntekijät viinitilan uudesta suunnasta. Työskentely biodynaamisten preparaattien kanssa vaati sekin oman totuttelunsa.
Vaihdos näkyi kovana työnä eritoten viinitarhoilla. Köynnösten juuria suojanneet muovipeitteet piti poistaa maan alta. Muutaman sadan hehtaarin tiluksilta kertyikin noin 600 kilometriä muovipeitettä.
Yksi biodynaamisen viljelyn tärkeimpiä puolia on kasvuympäristöstä huolehtiminen, mikä on tänä päivänä tärkeämpää kuin koskaan.
Rohkea päätös viinitilan suunnanvaihdosta on alkanut kantaa hedelmää. Hidas mutta päämäärätietoinen työ palkittiin vuonna 2005, kun Cazes sai sertifioinnin biodynaamiselle tuotannolle. Nyt viinitarhat ovat elinvoimaisia, mikä tarkoittaa laadukasta satoa, joka vuorostaan heijastuu pullotettuun tuotteeseen. Takana on 20 vuotta biodynaamista viljelyä eikä loppua näy.
Tutustu mitä alkuviinit oikein ovat.
Kun viinin ei lisätä valmistusvaiheessa sulfiitteja on sekä viinintekijä että itse viini hieman villi. Juomakelpoisen viinin valmistus ilman sulfiitteja vaatii viinintekijältä hurjan määrän taitoa ja viileät hermot.
Villiin länteen nimellään viittaava John Wine on poikkeuksellisen mehevä ja tumman marjaisa punaviini. Tämä meikitön viini on uskollinen rypälelajikkeilleen: Syrah, Grenache ja Mourvèdre.
Nauti se grilli- ja liharuokien ja tuhdimpien pastojen kanssa.
Preparaatit ovat tietynlaisia viinitarhalla käytettäviä ruiskutteita. Muun muassa lehmänlannasta ja kvartsista valmistettavat preparaatit eivät vaikuta niinkään aineellisesti, vaan niiden uskotaan tekevän viinitarhasta elinvoimaisemman valjastamalla elämän voimaa. Preparaatti on eräänlainen luontainen katalyytti, jonka avulla viintarhaa ja maaperää hoidetaan.
Onko kaikki viini vegaanista tai luomu automaattisesti ympäristöystävällisin viinivalinta? Entä onko luomuviinissä sulfiitteja? Lue vastaukset yleisimpiin kysymyksiin.
Lue lisää »Yhä suositummat natural- eli natuviinit puhuvat luonnonmukaisuuden ja aitouden puolesta. Mutta mitä se oikein pitää sisällään? Ota selvää alkuviineistä ja lue myös mitä sulfiitit tarkoittavat viininvalmistuksessa.
Lue lisää »