Mitä on biodynaamisuus viininvalmistuksessa?
Biodynaamisesti viljellyt rypäleet ja niistä valmistetut viinit ovat yleistyneet maailmalla. Lue mitä biodynaamisuus tarkoittaa ja miten ranskalainen Cazes-viinitalo käyttää oppeja.
Lue lisää »5 yleisintä kysymystä luomu- ja vegeviineistä
Onko kaikki viini vegaanista tai luomu automaattisesti ympäristöystävällisin viinivalinta? Entä onko luomuviinissä sulfiitteja? Lue vastaukset yleisimpiin kysymyksiin.
1. Sisältääkö luomuviini sulfiitteja?
Sulfiitit ovat rikkiyhdisteitä, joita käytetään viinin valmistuksessa estämään viinin hapettumista sekä villihiivojen ja bakteerien kasvua. Niillä siis parannetaan viinin säilyvyyttä ja tasalaatuisuutta.
Myös luomuviineihin ja biodynaamisiin viineihin lisätään usein suojaavia sulfiitteja. Täysin sulfiitittomat viinit ovat harvinaisia. EU:n luomulainsäädännössä on kuitenkin asetettu rajoituksia sille, kuinka paljon luomuviinissä saa olla maksimissaan sulfiitteja.
Myös tavallisille viineille on asetettu maksimisulfiittimäärä. Luonnonmukaisesti tuotetussa viineissä sulfiittimäärät voivat olla huomattavasti alhaisempia kuin tavallisissa viineissä. Sulfiittien käyttömäärään vaikuttavat mm. rypälelajike, viinialueen ilmasto ja tuottajan tyyli valmistaa viinejä.
2. Onko luomuviinissä vain rypäleet luomua?
Aiemmin näin oli, mutta vuodesta 2012 EU:ssa luomulainsäädäntö on ottanut kantaa myös viinin valmistusprosessiin.
Luomuviinin on oltava viljelty luonnonmukaisesti, ja myös sen valmistusprosessin on täytettävä luomun kriteerit. Näissä kriteereissä on määritelty esimerkiksi sallittu sulfiittien määrä.
EU:n luomusäädösten mukaisen luomuviinin tunnistaa euro-lehdestä, jossa EU-tähdet ovat lehden muotoisessa kuviossa vihreällä taustalla.
EU:n luomusäädösten mukaisen luomuviinin tunnistaa euro-lehdestä, jossa EU-tähdet ovat lehden muotoisessa kuviossa vihreällä taustalla.
3. Onko vain sertifioitu luomuviini luomua?
Luomu-sertifikaatti on luonnonmukaisesti valmistetun viinin tae. Monet perinteiset viinitilat ovat kuitenkin kautta aikojen tuottaneet viiniä luonnonmukaisilla menetelmillä, eivätkä välttämättä koe tarvetta korostaa sitä.viineillä.
Tutustu luomuviineihin ympäristöystävällisissä pakkauksissa:
Luomusertifiointi on myös melko kallista ja aikaa vievää ja sertifikaatti voidaan kokea jopa rasitteena. Osa viinin valmistajista haluaa esimerkiksi jättää takaoven auki huonojen vuosien varalle, jolloin torjunta-aineita tarvitaankin tai haluaa muuten vain tehdä asiat omalla tavallaan.
Luonnonmukaisesti viljeltyä viiniä löytyy siten myös virallisten sertifikaattien ulkopuolelta, mutta sen tunnistaminen voi olla hankalaa.
4. Onko kaikki viini vegaanista?
Viinihän on käytännössä käynyttä rypälemehua, joten miksi se ei sitten ole automaattisesti vegaanista?
Vaikka viini itsessään on kasviperäinen tuote, sen valmistusprosessissa voidaan käyttää erilaisia eläinperäisiä aineksia. Eläinperäisiä aineita käytetään pääasiassa säätelemään viinin kirkkautta. Käytettäviä aineita ovat mm. sian tai naudan luista valmistettava liivate, maitoproteiini, munan valkuainen ja kalan perkuujätteestä syntyvä kalaliima. Näistä kirkastusaineista ei jää jäämiä itse viiniin, vaan ne ovat ns. prosessiaineita.
Vinkki vege-kuohuviinien ystävälle: Kaikki Codorniu-viinitalon cavat ovat vegaanisesti valmistettuja
Viiniä on kirkastettu eläinperäisillä aineilla jo vuosisatoja, mutta myös ei-eläinperäisiä kirkastusaineita on kehitetty. Tällainen on esimerkiksi saviperäinen bentoniitti tai hernekasveista eristetty proteiini.
Tuoteselosteen perusteella ei välttämättä selviä, onko viini vegaanista. Yhä useampien vegeviinien etiketistä löytyy nykyisin vegaanisuuden osoittava symboli.
5. Onko luomu aina ekologisin valinta?
Viinin viljely- ja valmistusprosessi vaikuttavat viinin ekologiseen jalanjälkeen, mutta myös pakkausmateriaalilla ja viinin matkalla viinitilalta kuluttajalle on huomattava merkitys sen ympäristövaikutusten kannalta.
Viljelymenetelmien lisäksi huomioon on otettava viinin pakkausmateriaali, muoto, kierrätysmahdollisuus, kuljetustapa ja pakkauskoko. Nämä huomioon ottaen pienin ekologinen jalanjälki on hanapakatulla viinillä (70 g CO2e/l) ja suurin painavilla lasipulloilla (675 g CO2e/l).
Viinillä, joka kuljetetaan Suomeen suurissa säiliöissä ja pullotetaan tai pakataan vasta täällä, on pienempi ekologinen jalanjälki, kuin myyntipakkauksissa maailmalta kuljetetuilla.
Anoran juomatalo aloitti vuonna 2021 viiniensä pullottamisen Rajamäen tehtaallaan rPET-muovipulloihin, joiden raaka-aine perustuu täysin kierrätysmateriaaliin. Muutos tapahtui ensimmäisenä Chill Out -viinisarjassa. rPET-viinipullolla on 90 % kevyempi hiilijalanjälki kuin perinteisellä lasista valmistetulla viinipullolla ja lähes 50 % pienempi kuin neitseellisestä raaka-aineesta valmistetulla PET-viinipullolla.
Viinin pakkausvaihtoehdoista ympäristöystävällisin on kuitenkin hanapakkaus. Hanapakkausten kuljettaminen tuottaa vähemmän päästöjä, sillä kompaktin muotonsa vuoksi ne saadaan pakattua tiiviisti, ja viiniä pystytään kuljettamaan kerralla enemmän kuin silloin, jos viini on pakattu pulloihin. Monissa hanapakkauksissa myös pakkauksen materiaalien kierrätettävyys on otettu huomioon.
Lyhyt opas eettisten ja ekologisten viinien maailmaan
Eettisesti ja ekologisesti tuotetut viinit kasvattavat suosiotaan Alkon valikoimassa. Mutta minkälainen viini oikeastaan on hiilijalanjäljen kannalta paras valinta ja valitako luomua, biodynaamista vai Reilua kauppaa?
Lue lisää »
Mitä viinin vegaanisuus oikein tarkoittaa?
Vegaanien on hyvä tietää, että viini saattaa sisältää myös eläinperäisiä raaka-aineita. Tutustu mistä oikein on kyse.
Lue lisää »