Mitä viinin vegaanisuus oikein tarkoittaa?

Eikö viini olekaan automaattisesti kasvipohjainen? 

Ei ole. Viinit valmistetaan viinirypäleistä, joten sen uskoisi lähtökohtaisesti sopivan myös vegaaneille. Näin ei kuitenkaan aina ole, sillä viinin valmistuksessa saatetaan käyttää eläinperäisiä raaka-aineita viinin kirkastukseen.

Tänä päivänä viinin kirkastuksessa voidaan käyttää mm. kananmunan valkuaista, maitoproteiinia, liivatetta tai kalaliimaa. Tässä kohtaa on hyvä mainita, että viinissä käytettyä kirkastusainetta ei voi haistaa tai maistaa. Jos viinisi haisee kananmunalle tai kalalle syy piilee jossain muualla.

Miten vegaaneille sopivat viinit valmistetaan?

Vegaaneille soveltuvissa viineissä kirkastukseen voidaan käyttää esimerkiksi saviperäistä bentoniittia, aktiivihiiltä, synteettisiä polymeereja tai kasviproteiinia. Tehokkailla suodatusmenetelmillä pystytään myös jokseenkin vähentämään kirkastuksen tarvetta.

Viinissä käytettäviä kirkastusaineita ei voi haistaa tai maistaa.

Kannattaa myös huomioida, että luomu- ja biodynaamiset viinit eivät nekään ole automaattisesti vegaanisia. Tästä syystä vegaaneille sopivat viinit ovat Alkon viinihyllyissä erikseen omalla symbolilla merkittyjä.

Suomea voisi tässä tapauksessa kutsua edelläkävijäksi. Mitään maailmanlaajuista sertifikaattia ei vegaaneille soveltuville viineille ole olemassa. Vegaaneille oikean viinin valinta on onneksi Suomessa suhteellisen mutkatonta. Viinimaan tuotteiden vegaanisuudesta on merkintä viinin tuotesivulla ja yhä useammin myös itse etiketissä. Etsi juomahaustamme vegaaniset viinit.

Miksi viini ylipäätään pitää kirkastaa?

Kirkastus on perinteinen viininvalmistusprosessi, jonka tarkoitus on poistaa tai ainakin merkittävästi vähentää viiniin liukenemattomia aineita kuten kuolleita hiivasoluja, bakteereja, proteiineja, rypäleen kuoren paloja ja muita partikkeleita. Nämä aineet eivät välttämättä ole haitallisia viinille, mutta ne saattavat elää pullossa omaa elämäänsä ja synnyttää ei-toivottuja aromeja. Pahimmillaan ne pilaavat koko viinin. Tätä riskiä moni viinintekijä ei ole valmis ottamaan. 

Kirkastuksella pyritään siis ikään kuin stabiloimaan viini, jotta se saapuisi kuluttajalle mahdollisimman samanlaisena kuin se lähti viinitilalta. Kirkastuksella pyritään myös kirjaimellisesti kirkastamaan viini, koska ulkonäöltään samea viini ei välttämättä näytä herkulliselta.

Viinin ulkonäkö on pitkään kulkenut käsi kädessä viinin laadun kanssa, mutta tämä viime vuosien hieman pölyttynyt käsitys on hiljalleen väistymässä. Viime vuosina myös Suomeen tupsahtaneet alkuviinit saattavat olla hyvinkin sumeita mutta herkullisia yhtälailla. Viininystävien suuret massat äänestävät kuitenkin kukkaroillaan ja kallistuvat suuremmissa määrin kirkkaiden viinien puoleen. Lue lisää miten alku- eli naturalviinit valmistetaan.

Kirkastusaineen yksi tärkeimmistä tehtävistä on yksinkertaisesti nopeuttaa viinin valmistusta.

Viiniä on kirkastettu tavalla tai toisella siitä lähtien kun viiniä on valmistettu. Tosin eläinperäisten raaka-aineiden käyttö on tullut mukaan kuvioihin myöhemmin.

Aikoinaan viinin kirkastukseen tarvittiin vain astia (esim. tynnyri), aikaa ja kenties jonkinmoinen suodatin. Kun viinille antaa sopivat olosuhteet ja aikaa, viinisakka erottuu viinistä asettumalla painovoiman ansiosta astian pohjalle, jolloin viinin pystyy erottamaan sakasta lisäämättä kirkastusainetta ja suodattamatta. Tämä menetelmä on hidas ja koska aika on rahaa, tällä menetelmällä valmistetut viinit lipsahtavat nykyään premium-kategoriaan. Kirkastusaineen yksi tärkeimmistä tehtävistä on yksinkertaisesti nopeuttaa viinin valmistusta.