Clos Alkio

Moni viininystävä haaveilee omasta viinitilasta, mutta harva pääsee toteuttamaan unelmansa. Romanttiset mielikuvat viinitilasta: pitkät viinin kyllästämät lounaat, aurinkohatut ja pellavaiset capri-housut sekä illanistujaiset valaistulla terassilla kaskas-konserton säestämänä eivät välttämättä ole koko totuus etiketin takana. Viinin valmistus vaatii heittäytymistä, kärsivällisyyttä ja kovaa työntekoa. Tämän tietää Clos Alkion perustaja Mikko Alkio.

“Olen maanviljelijä,” Alkio naurahtaa kun häneltä kysyy titteleistä. Suomessa juristina toimiva Mikko Alkio perusti Kataloniaan Prioraton viinialueelle oman viinitilan nimeltä Clos Alkio. Kuinka itsejulistautunut työmyyrä päätyi viinien pariin ja miksi hän päätti ostaa viinitilan juuri Prioratosta?

Suomessa juristina toimiva Mikko Alkio perusti Kataloniaan Prioraton viinialueelle oman viinitilan nimeltä Clos Alkio

”Viini alkoi kiinnostaa minua toden teolla, kun jatko-opiskelin ja olin harjoittelijana Belgiassa. Kävin monesti lauantaisin eräällä viinikauppiaalla, joka kierteli Ranskan eri viinialueita rekalla. Autotallia muistuttavasta varastotilasta ostettiin muun muassa Saint-Émilionin ja Fronsacin viinejä,” Alkio muistelee.

“Vuoden 1999 kesällä kävin viini- ja calvados-tiloilla Champagnessa ja Normandiassa. Vuonna 2004 vierailimme Châteauneuf-du-Papessa, joka syvensi kiinnostustani entisestään. Se oli aikaa, kun lapset olivat vielä pieniä ja viinitilavierailut olivat melkoisia seikkailuja. Lapset kirkuivat autossa ja yritimme ostaa muutaman laatikon viiniä."

Alkion juuret ovat kuitenkin syvällä suomalaisessa maaperässä. Isovanhempien kauppapuutarha Hämeenlinnan lähellä Hattulassa saivat kiinnostumaan luonnosta jo nuorena. "Isoisän ruusuhuoneen penkissä oli yksi viiniköynnös, jonka tietysti annettiin kasvaa. Kasvoin kukkien keskellä ja olen aina ollut viinissä kiinnostunut siitä, mitä viinitarhalla tapahtuu,” Alkio kertoo.

Priorato kutsuu

Alkio päätyi Prioratoon osin sattumalta, osin perheen ja elämäntilanteen inspiroimana.

“Kävimme perheeni kanssa usein Barcelonassa ja Kataloniassa vuodesta 2010 alkaen, ja vuonna 2013 hankimme asunnon läheltä Barcelonaa. Kun ikää oli tullut mittariin lähemmäs 50 vuotta, monesti siinä tulee jonkinmoinen ikäkriisi. Olen elänyt täysin lapsilleni ja tehnyt valtavan määrän työtä vaativan juridiikan parissa. Heräsi kuitenkin ajatus, että tässä on aika kauan tullut töitä tehtyä. Voisi ehkä kehittää jotain uutta ja kiehtovaa.”

Alkio tekee edelleen töitä Suomessa. Maisema vaihtuu Prioraton karun kauniiseen luontoon joka toinen viikko, kun Alkio matkustaa Suomesta Kataloniaan loppuviikoksi pyörittämään viinitilaansa.

Tänä päivänä Clos Alkio tuottaa kymmenkuntaa eri viiniä. Tila kattaa 30 hehtaaria maata, josta 12 hehtaaria on tuotannossa

Alkion alkuperäinen suunnitelma oli nykyistä huomattavasti vaatimattomampi. “Alunperin oli tarkoitus hankkia viisi hehtaaria maata ja tuottaa viiniä yhdessä osuuskunnan kanssa. Vuonna 2020 koronapandemian keskellä ostin maata Gratallopsista. Ensimmäinen ostokseni sisälsi yhden hehtaarin vuonna 1939 istutettua Cariñenaa ja 5,7 hehtaaria maata, josta kolme oli istutettu Grenache-köynnöksillä ja nuorella Cariñenalla. Tämä maapläntti näkyy Caminito A Motel-viinin etiketissä. Pelkästään tämä oli jo riittävän hullua.”

Tänä päivänä Clos Alkio tuottaa kymmenkuntaa eri viiniä. Tila kattaa 30 hehtaaria maata, josta 12 hehtaaria on tuotannossa ja loput vaativat kunnostusta. Myös uudet projektit kuten oman viinikaupan pystyttäminen Barcelonaan sai Alkion hankkimaan apuvoimia. Clos Alkion riveihin hiljattain siirtynyt kokenut viinintekijä Judit Llop tuo huippuosaamista ja kaivattua lisäapua kunnianhimoiseen projektiin. Urakka on kova, mutta tahtotilaa tuntuu löytyvän yllin kyllin.

“Jostain elämänjanosta tämä kaikki lähti,” Alkio kertoo viitaten FAM DE VIDA-viiniinsä. "Onneksi uskalsin tehdä sen ensimmäisen päätöksen, sillä sen jälkeen se on ollut menoa. Pääasiassa myönteisessä mielessä.”

“Viininviljely ja viinintuotanto on suuri vastuu, koska on kyseessä elintarvike. Työ maalla on fyysisesti vaativaa, mutta vielä hankalampi juttu henkisesti on se vastuu siitä, että sulla on siellä köynnökset kasvamassa ja pitäisi jokaisena vuoden päivänä olla homma hallinnassa. Olen tottakai hyödyntänyt alan huippuneuvonantajien apua viininvalmistuksessa ja ihan vaan oppiakseni. Siitä huolimatta lopullinen vastuu on minulla itselläni.”

Laatu edellä

“Viiniä myydään usein narratiivilla, mutta minulle tärkeintä on tuottaa huippulaadukasta viiniä ja viinimaailmassa 80-prosenttia lopputuotteen laadusta tulee rypäleistä,” Alkio toteaa.

Tarkka laatukontrolli rypäleiden kypsymisen aikana sekä sadonkorjuun aikana mahdollistaa korkeatasoisen viinin tuotannon, mikä on avannut ovia myös kansainvälisille markkinoille. Alkion mukaan menestys ei perustu keksittyihin tarinoihin vaan siihen, että viinin laatu puhuu puolestaan. Hän korostaa innovaation ja kehityksen merkitystä viinintuotannossa.

"Tiedonjano on aina ollut keskeinen osa kiinnostustani viiniin jo ennen kuin ostin ensimmäiset maat viininviljelyä varten.”

"Olen työskennellyt paljon lääketutkimuksen, terveysteknologian, cleantechin ja mobiilisektorin parissa. Uskon vahvasti innovaatioon, tutkimukseen ja kehitykseen, en kopiointiin. Etiketit ovat toki tärkeitä, mutta erityisesti olen kiinnostunut siitä, miksi tietyt rypälelajikkeet menestyvät tietyillä alueilla. En väitä ymmärtäneeni kaikkea täysin viisi vuotta sitten, mutta tämä tiedonjano on aina ollut keskeinen osa kiinnostustani viiniin jo ennen kuin ostin ensimmäiset maat viininviljelyä varten.”

Kaikki peliin

Monet viiniharrastajat unelmoivat omasta viinitilasta, mutta sen perustaminen vaatii merkittäviä investointeja. Oma viinitila ei sikise pyhästä hengestä, vaan vaatii tarkkaa suunnittelua ja reipasta can-do-asennetta, paksusta lompakosta ei myöskään ole haittaa.

“Minulla ei ollut täällä mitään valmiina. Clos Alkion rakennus on peräisin 1200-luvulta ja se oli ilmeisesti Gratallopsin ensimmäisen talon viinimö. Rakennus oli karmeassa kunnossa. Sisältä löytyi vanhoja metallisia ja puisia viiniprässejä, mutta sieltä puuttui kaikki moderni infrastruktuuri. Vuonna 2021 aloitimme kunnostustyöt ja vuoteen 2022 mennessä kellarit oli uusittu, minkä ansiosta pystyimme vihdoin tuomaan omat rypäleet meidän tiloihin.”

Maan hankinta Prioratissa on sekin merkittävä taloudellinen investointi, sillä alueen hehtaarihinta on usein kuusinumeroinen. Raaka-aineen hinnassa löytyy myös merkittäviä eroja. Penedèsissä kilo rypäleitä maksaa noin 30 senttiä, Prioratossa 2,5 euroa.

Prioraton vahvuuksiin Alkio listaa vanhat viiniköynnökset, alueelle hyvin sopeutuneet rypälelajikkeet kuten Grenache ja Cariñena sekä ainutlaatuinen tummanruskea “lakritsi-liuskekivi” llicorella, joka sitoo hyvin lämpöä

“Tavoitteeni on luoda kannattava kokonaisuus, mikä edellyttää merkittäviä investointeja ja skaalaa, muuten tämä ei olisi mahdollista. Prioratissa on kuitenkin mahdollista saavuttaa kannattavuus kohtuullisilla tuotantomäärillä, sillä alueen viinistä maksetaan kolme-neljä kertaa enemmän kuin perusviinialueilla Ranskassa tai muualla Espanjassa.”

Prioraton vahvuuksiin Alkio listaa vanhat viiniköynnökset, alueelle hyvin sopeutuneet rypälelajikkeet kuten Grenache ja Cariñena sekä ainutlaatuinen tummanruskea “lakritsi-liuskekivi” llicorella, joka sitoo hyvin lämpöä. Kellontarkasti kahdeksalta illalla puhaltava merituuli tuo kuumalle viinialuelle kaivattua viileyttä ja alueen pienet sademäärät pitävät satomäärät maltillisena, mutta laadun korkealla.

“En kadu päätöstäni ryhtyä viinintuottajaksi. Olen aina ajatellut, että elämä olisi paljon tylsempää jos en olisi tarttunut tähän tilaisuuteen. En kuitenkaan suosittele viinintuotantoa kevyesti kenellekään; se vaatii huolellista harkintaa. Olen lapsesta saakka tottunut yhdistämään koulunkäynnin, kilpatenniksen ja työt isovanhempieni kauppapuutarhassa. Olen aina tehnyt pitkiä työpäiviä. Jos siihen ei ole valmis tämä voi tuntua ylivoimaiselta. Mulle sopii ne pitkät tekemättömien töiden listat, mutta monelle se ei ihan oikeasti sovi.”

Ihminen on usein onnellisimmillaan kun hän kokee tekevänsä jotain itselleen merkityksellistä ja tärkeää asiaa. Alkio ei kaunistele viinitila-elämää, mutta hetkittäin myös hän löytää itsensä ihmettelemässä omaa aikaansaannosta.

“Romanttiset kuvitelmat viinintuotannosta kestävät todellisuudessa vain pari tuntia kuukaudessa. Usein torstai-iltana kun lentokone laskeutuu Suomesta Barcelonaan kello 20:05, niin puoli yhdentoista aikaan olen jo kellarilla. Istahdan alas ja mietin, mistä tankista kaataisin lasillisen. Sitten istun siinä vaan yksinään. Ne ovat niitä parhaita hetkiä.”

Haastattelu: Ilkka Sirén