Uusiseelantilainen Rapaura Springs on kahden perheen - Neylon ja Wiffin - omistama perheviinitalo, joka sijaitsee Marlborough’n alueella Eteläsaarella.
Neylonin perhe oli 1980-luvulla alueen varhaisia edelläkävijöitä viherhuulisimpukoiden kasvatuksessa ja viennissä. Vuonna 1985 Neylonin ja Wiffinin perheet aloittivat kumppanuutensa ja hankkivat maata Marlborough’sta, keskittyen aluksi hedelmätarhoihin ja taimitarhatoimintaan, mikä teki heistä alueen suurimpia omenanviljelijöitä.
Vuosituhannen vaihteessa tarhoja alettiin vähitellen muuttaa viiniköynnöksille, kun huomattiin maaperän ja ilmaston potentiaali viininviljelyyn. Vuonna 2007 pullotettiin ensimmäiset viinit virallisesti Rapaura Springs -nimellä. Sittemmin Rapaura Springs on kasvanut yhdeksi Marlborough'n tunnetuimmista tuottajista, ja sen viinejä viedään yli 30 maahan.
Talo on voittanut lukuisia kansainvälisiä palkintoja (mukaan lukien Decanter- ja International Wine Challenge -kultamitaleja) ja se kuuluu Appellation Marlborough Wine -järjestöön, joka takaa rypäleiden olevan 100-prosenttisesti Marlborough'n alueelta.
Rapauran viinitalo on saanut nimensä kotitarhan halki virtaavasta puhtaasta luonnonlähteestä ja viinipullojen etiketeissä näkyvä kiviympyrä symboloi tätä maanalaista lähdettä.
Rapaura Springsin viinitilalla laadun eteen tehdään töitä myös maanpinnan alla ja tila on käyttänyt uudistavan eli regeneratiivisen viininviljelyn menetelmiä vuodesta 2014. Maaperän rakennetta ja elinvoimaa parantamalla halutaan varmistaa, että köynnökset tuottavat laadukkaita rypäleitä myös tulevaisuudessa, yhä vaihtelevammissa sääoloissa.
Rapauran edustaja Warren Adamson kertoo: ”Kaiken ytimessä on maaperän asettaminen etusijalle. Haluamme vahvistaa sen elinvoimaa tulevaisuutta varten. Kun köynnöksillä on hyvä kasvuympäristö ja ravinteita saatavilla, ne voivat paremmin ja tuottavat parempaa satoa. Rapaura Springsin omistajien tausta on maataloudessa, joten maa ja ympäristö ovat heille tärkeitä. Tämä työ vaatii paljon aikaa, työtä ja investointeja. Teemme sitä, koska se on meille tärkeää.”
Maaperä on paljon muutakin kuin köynnösten kasvualusta. Sen rakenne vaikuttaa siihen, miten juuret kehittyvät, miten vesi imeytyy ja säilyy maassa sekä miten ravinteet ovat kasvien käytettävissä. Maan pieneliöt puolestaan hajottavat eloperäistä ainesta ja osallistuvat ravinteiden kiertoon.
Rapauran tavoitteena on parantaa tarhojen kykyä selviytyä kuivista kausista ja runsaista sateista. ”Kun köynnöksillä on enemmän elinvoimaa ja oikeanlainen kasvuympäristö, ne myös säilyvät tuottavina pidempään. Maaperän ja köynnösten terveys on tärkeää muuttuvien sääolojen kannalta. Opimme edelleen, kuinka paljon voimme näillä menetelmillä vahvistaa tarhojen kestävyyttä”, sanoo Adamson.
Luomu, biodynaaminen ja regeneratiivinen viljely jakavat monia tavoitteita ja menetelmiä. Kaikissa voidaan käyttää peitekasveja ja tukea luonnon monimuotoisuutta. Käsitteet eivät kuitenkaan tarkoita samaa asiaa.
Luonnonmukaisessa ja biodynaamisessa viljelyssä on tarkat säännöt ja laajasti käytössä olevat sertifiointijärjestelmät. Luomun säännöt rajaavat esimerkiksi lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä. Sertifioitu biodynaaminen viljely noudattaa luomun vaatimuksia, mutta edellyttää lisäksi muun muassa biodynaamisten valmisteiden eli preparaattien käyttöä. Uudistava viljely painottaa maaperän kunnon parantamista. Myös sille on olemassa sertifiointeja, mutta käytännöt eivät ole yhtä vakiintuneita. Rapauralla menetelmät valitaan tarhan tarpeiden mukaan ja niiden vaikutuksia seurataan esimerkiksi maaperäanalyyseillä.
Uudistava viljely painottaa maaperän kunnon parantamista. Myös sille on olemassa sertifiointeja, mutta käytännöt eivät ole yhtä vakiintuneita.
Viljelytavat voivat yhdistyä samalla tarhalla. Uudistavien menetelmien käyttäminen ei kuitenkaan itsessään tee viinistä luomua tai biodynaamista. Adamsonin mukaan Marlborough’n ilmasto tekee luonnonmukaisesta ja biodynaamisesta viljelystä haastavaa etenkin suuressa mittakaavassa. Rapaura keskittyy uudistavan viininviljelyn menetelmiin maaperän kunnon parantamiseksi.
“Kestävä tuotanto on meille tärkeää ja se ulottuu viininviljelyä laajemmalle koko yrityksen toimintaan. Esimerkiksi viinitilalla käytetty vesi kierrätetään ja palautamme rypäleiden puristamisesta jäljelle jäävää ainesta tarhoille. Uudistava viljely jatkaa tätä työtä keskittymällä maaperän terveyteen. Oli lähestymistapa sitten luomu, biodynaaminen tai uudistava, kaikki mikä vie viljelijän lähemmäs tarhaa ja auttaa tekemään oikeita päätöksiä, on hyvä asia.”
Rapauran tärkeäksi kokeilualueeksi valikoitui Bull Paddock. Se kuuluu tilan vanhimpiin viinitarhoihin ja tuottaa Adamsonin mukaan vuodesta toiseen tuottajan parasta sauvignon blancia. Aluksi peitekasveja viljeltiin ensin viinitarhan joka toisessa rivivälissä. Näin vaikutuksia voitiin verrata viereisiin riveihin.
Uutuus
Uusi-Seelanti | Vivahteikas & Ryhdikäs
29,98 €
“Teimme maaperäanalyysejä ja näimme, että maaperän tila parani. Kun myöhemmin hankimme tarhan tien toiselta puolelta, siirryimme siellä kasvattamaan peitekasveja jokaisessa rivivälissä. Olimme huomanneet, ettei joka toinen riviväli riittänyt.”
Tulokset ovat rohkaisevia. Rapauran mukaan Bull Paddockin maaperän eloperäisen aineksen määrä oli vuoteen 2025 mennessä kasvanut 25 prosenttia. Vesi imeytyy maahan paremmin ja köynnökset kasvavat tasaisemmin.
“Aiemmin kypsymisvaiheessa saattoi nähdä, kuinka lehdet alkoivat kellastua ja köynnöksissä näkyi stressiä. Nyt sitä on vähemmän. Emme ole tehneet tarhasta täysin immuunia tulevaisuuden ongelmille, mutta olemme alkaneet hallita niitä paremmin.”
Rapauran tarhoille kylvetään muun muassa lupiineja, härkäpapuja, retiisiä, sinappia ja kauraa. Kasvit valitaan niiden tehtävien perusteella. Härkäpavut ja lupiinit sitovat ilmasta typpeä, jota vapautuu muiden kasvien käyttöön niiden hajotessa. Retiisin syvä juuri kuohkeuttaa tiivistynyttä maata ja sinappi kerää ravinteita. Kukkivat kasvit tarjoavat myös ravintoa hyödyllisille hyönteisille.
Rapauran tarhoille kylvetään muun muassa lupiineja, härkäpapuja, retiisiä, sinappia ja kauraa.
“Tutkimme ensin, mitä maasta puuttuu. Sen jälkeen mietimme, millaisilla kasveilla tilannetta voidaan korjata. Samankin tarhan sisällä tarpeet voivat olla erilaisia. Olennaista on löytää yhdistelmä, joka toimii juuri kyseisessä paikassa.”
Maan muokkauksen vähentäminen on yksi uudistavan viljelyn keinoista. Termi no-till eli no-tillage tarkoittaa viljelyä ilman kyntöä ja muuta varsinaista maan muokkausta. Tavoitteena on säilyttää maan rakenne ja häiritä sen pieneliöstöä mahdollisimman vähän.
Regeneratiivista viljelytapaa ei voi tunnistaa viinin mausta, mutta sen avulla voidaan parantaa rypäleiden laatua ja siten myös viinin laatua. “Liiallinen stressi alkaa hidastaa köynnöksen toimintaa. Pyrimme välttämään sitä. Hyväkuntoinen maaperä ja ravinteita tehokkaasti välittävä juuristo auttavat tuottamaan mahdollisimman laadukkaita rypäleitä. Sen jälkeen on meidän vastuullamme tehdä niistä hyvää viiniä”, Adamson toteaa.
Bull Paddockilta saatuja kokemuksia hyödynnetään muilla omilla tarhoilla ja menetelmiä viedään myös sopimusviljelijöiden käyttöön. Adamson korostaa työn pitkäjänteisyyttä.
“Muutos ei tapahdu yhdessä yössä. Myös viljelijöiden pitää nähdä menetelmien hyöty. Kyse on liiketoiminnan tulevaisuuden turvaamisesta. Jos emme tee mitään nyt, kadumme sitä myöhemmin.”
Haastattelu: Ilkka Sirén
Uutuus
Uusi-Seelanti | Vivahteikas & Ryhdikäs
29,98 €
Uusi-Seelanti | Vivahteikas & Ryhdikäs
21,98 €
