Vuosi kieltolain päättymisen jälkeen eli vuonna 1933 alettiin valmistaa Hehkuviiniä eli perinteistä suomalaista glögijuomaa. Glögi-sanahan tulee ruotsinkielisestä sanasta glödga eli hehkuttaa, mikä viittaa tietenkin lämmittämiseen.
Hehkuviini eroaa perinteisistä glögeistä suuremman alkoholipitoisuutensa takia. Se on väkevöity punaviinipohjainen glögijuoma, jossa on alkoholia 22 %. Yleensä glögeissä on alkoholia noin 8 - 15 %.
Hehkuviinin nimi oli alunperin Jouluhehku, mutta muuttui Hehkuviiniksi 1930-luvun lopulla. Hehkuviinin resepti, jossa kaikki maustetisleet uutetaan itse Anoran Rajamäen tehtaalla, on ollut pohjatietona myös Anoran nykyisten suomalaisten glögien kehitykselle kautta aikojen.
Hehkuviinissä käytetään pomeranssinkuorta enemmän kuin yleensä glögeissä, joten se maistuu appelsiinimaisen bitteriseltä. – Jos glögihimo herää keskellä kesää, Hehkuviiniä saa ainoana glögijuomana Alkosta ympäri vuoden, Markus vinkkaa.
Hehkuviini säilyy korkeamman alkoholipitoisuutensa ansiosta jääkaapissa avattuna 2 viikko
Tiesitkö miten suomalainen ja ruotsalainen glögi eroavat toisistaan?
Ruotsalainen glöginvalmistuksen perinne pohjautuu vuodelta 1895 peräisin olevan Blossa-glögin reseptiin. Sen kehitti viinikauppias J.D. Grönsted Tukholman vanhasta kaupungista. Ruotsalainen glögi on pääsääntöisesti makeampaa kuin suomalainen eikä siinä käytetä kanelia mausteena.
Perinteinen suomalainen glögi on siis vähemmän makea ja vähemmän mausteinen, ja siinä kaneli on usein päämauste. Viinipohjaisen glögireseptin esimerkkinä on toiminut Hehkuviini vuodelta 1933.
Markus Hannula, Business Development Manager
Markus vastaa Anoran juomatalossa uusien viinien hankinnasta eri puolilta maailmaa ja uusien viinibrändien konseptoinnista ja kehittämisestä. WSET Diploman suorittanut Markus on työskennellyt viinialalla eri tehtävissä jo 20 vuotta.