Ranskalainen Laroche on ollut suomalaisten viininystävien suosiossa yli 30 vuotta. Chablis-alueen kasvupaikat, viinintekijän tarkkuus ja raikas Chardonnay ovat menestyksen ytimessä.
Vuonna 1994 Suomen markkinoille saapuneet valkoviinit Larochen Chablis L ja Chardonnay L aloittivat viinitalon menestystarinan Suomessa. Yli 30 vuotta myöhemmin Laroche on edelleen yksi maan tunnetuimmista Chablis-tuottajista. ”Viinin ja koko viinibrändin menestys alkaa viinitarhoilta”, sanoo Larochella yli 15 vuotta työskennellyt viinintekijä Geraud Blanc.
Chardonnay on Blancin mukaan oikukas lajike, joka paljastaa kasvupaikkansa ominaisuudet tarkasti. Tarhan korkeus, rinteen kaltevuus, ilmasto ja maaperä jättävät kaikki jälkensä viiniin.
”Hieman yksinkertaistaen tehtävämme on vain ylläpitää ja suojella sitä, mitä viinitarhamme meille antavat.”
Bourgognen pohjoisosassa sijaitseva Chablis tunnetaan valkoviineistään, jotka valmistetaan yksinomaan Chardonnay-rypäleistä. Alueen viileä ilmasto ja fossiileja sisältävä Kimmeridge-kalkkikivimaaperä tarjoavat rypäleille poikkeukselliset kasvuolosuhteet. Viineissä korostuvat eloisa hapokkuus, sitruksiset sävyt ja usein kiviseksi tai suolaiseksi kuvailtu mineraalisuus. Yhden rypälelajikkeen varaan rakentuu silti hämmästyttävän monipuolinen kirjo erilaisia viinejä.
Laroche Chablis Saint Martin on raikas ja sitruksinen valinta erityisesti graavikalalle, mädille ja äyriäisille. Kätevä 37,5 senttilitran pullo sopii hyvin myös pienempään kattaukseen; pullosta riittää lasilliset kolmelle hengelle.
Kalan seurassa Chablis pääsee oikeuksiinsa. Viinin hapokkuus tasapainottaa lohen rasvaisuutta ja raikastaa täyteläisten kastikkeiden suutuntumaa. Samalla hillitty hedelmäisyys antaa tilaa kalan ja äyriäisten hienovaraisille mauille. Esimerkiksi joulun kalapöydässä Chablis onkin monikäyttöinen valinta, joka sopii useiden erilaisten kalaherkkujen seuraan.
Laroche Chablis 1er Cru Vaudevey näyttää Chablis'n viinialueen luonteikkaamman puolen. Sen vivahteikkuus ja ryhdikäs rakenne tekevät siitä kiinnostavan kumppanin esimerkiksi voissa paistetulle kuhalle tai kermaisille kalaruoille.
Domaine Laroche viljelee Chablis’n alueella noin 90 hehtaaria viinitarhoja, joukossa arvostettuja premier cru- ja grand cru -palstoja. Näillä tarhoilla pienetkin erot maaperässä, ilmansuunnassa ja auringonvalon määrässä voivat näkyä lopputuloksessa. Siksi viininvalmistuksessa ei ole kyse yhden tyylin toistamisesta, vaan kunkin kasvupaikan ominaispiirteiden vaalimisesta.
Viinejä kypsytetään historiallisessa, noin tuhat vuotta vanhassa Obédiencerie-luostarissa. Etelä-Ranskan Languedocissa talo valmistaa viinejä Mas la Chevalière -nimellä. ”Meidän perusfilosofiamme on, että laatu syntyy jo viinitarhalla. Viinitarhan hyvinvointi on viinin laadun perusta”, Blanc toteaa. Ensimmäisen puristuksen mehu, malolaktinen käyminen ja hiivasakkakypsytys ovat keinoja rakentaa viineihin tasapainoa ja kykyä kestää aikaa. Blancin mukaan erityisesti hiivasakan päällä kypsyminen voi antaa valkoviinille lisää elinvuosia.
Chablis-viinejä kypsytetään historiallisessa, noin tuhat vuotta vanhassa Obédiencerie-luostarissa
Ympäristövaikutuksia vähennetään muun muassa aurinkoenergialla, kompostoinnilla ja vedenkäytön tehostamisella. Myös painovoimaa hyödynnetään viinin siirtämisessä. Laroche etsii myös viileämpiä kasvupaikkoja ja kokeilee uusia kypsytysmenetelmiä. Ilmaston lämmetessä Larochen tärkein tehtävä on vaalia sitä, mistä Chablis tunnetaan: raikasta hapokkuutta, puhdaspiirteistä hedelmäisyyttä ja kasvupaikan omaleimaista luonnetta. Tavoitteena on, että alueen viinit säilyttävät tunnistettavan tyylinsä myös tulevina vuosikymmeninä.
“Viinitalomme on juurtunut lujasti kiinni Burgundin ja Chablis-viinialueen pitkään historiaan, eteläisessä Ranskassa sijaitsevaa Languedocia unohtamatta. Historia on hyvä opettaja, mutta pitää myös olla valmis vastaamaan modernin viinialan haasteisiin. Työskentelemme pitkällä tähtäimellä. Onhan yli 30 vuotta Suomessa hieno saavutus, mutta sitä on edeltänyt yli sata vuotta töitä viinitarhoilla.”
“Olemme todella ylpeitä, että Chablis L ja Chardonnay L ovat olleet Suomessa jo 30 vuotta, ja kiitollisia suomalaisten viininystävien luottamuksesta."
Laroche Chablis L ja Chardonnay L valkoviinit ovat olleet kulmakiviä viinitalon menestykselle niin Suomessa kuin ulkomailla.
“Nämä viinit ovat meille todella tärkeitä – eräänlaisia lippulaivoja niiden suosion ja menestyksen ansiosta. Suomessa ajoituksemme oli loistava. Suomalainen ruokakulttuuri ja viiniemme yhteensopivuus, yhteistyömme paikallisten sommelierien ja keittiömestareiden kanssa sekä maailmanlaajuinen viinien raikkaus-trendi auttavat meitä menestymään Suomessa jatkossakin,” Geraud paljastaa.
“Chablis L kunnioittaa perinteitä ja heijastaa Chablis'n alueen a
inutlaatuista kasvuolosuhteita, kun taas Chardonnay L yhdistää modernin otteen perinteiseen ranskalaiseen Chardonnay-tyyliin.”
Laroche panostaa myös ekologisesti kestävään viinituotantoon. Ympäristövastuullisuus on ollut heidän agendallaan jo vuosia ja he pyrkivät vähentämään ympäristövaikutuksiaan kaikin mahdollisin keinoin. "Haluamme varmistaa, että tulevat sukupolvet voivat nauttia viinistämme yhtä paljon kuin me nautimme sen tekemisestä,” Geraud hymähtää.
Viinitilamme on täysin omavarainen sadonkorjuun aikana eli emme käytä ulkopuolista sähköä viinin valmistuksen aikana
Aurinkopaneelit, vesivastuullisuus, luomuviljely ja kompostit ovat kaikki arkipäivää Larochella. Myös painovoimaa hyödyntävä arkkitehtuuri Etelä-Ranskan viinitilalla vähentää pumppujen käyttöä.
“Viinitilamme on täysin omavarainen sadonkorjuun aikana eli emme käytä ulkopuolista sähköä viinin valmistuksen aikana, mikä on hyvin poikkeuksellista. Pidämme huolta maaperän terveydestä sekä ympäristöstä.”
Laadukkaiden valkoviinien valmistuksessa tarvitaan myös matalaa lämpötilaa, joka syö paljon energiaa. Viilennyksen sivutuotteena syntyvän lämmön hyväksikäyttö sekä lämpöä hyvin eristävät säilytystankit ovat osoittautuneet tärkeäksi energiavastuullisessa viinituotannossa.
Viimeisen 30 vuoden aikana Laroche on kehittynyt merkittävästi, vaikka viinit pysyvät tyylilleen uskollisina. Ilmastonmuutoksen tuomat haasteet näkyvät viinitarhoilla ja viinintekijän taito on joutunut koetukselle.
"Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi rypäleiden kypsymiseen ja siten myös viinin makuun. Meidän on muututtava ilmastonmuutoksen kanssa ja oltava entistä taitavampia säilyttääksemme raikkaus viineissämme. Sadonkorjuun tarkka ajoittaminen on yksi avaintekijöistä. Sadonkorjuu alkoi 30 vuotta sitten yleensä syyskuun lopussa tai lokakuun alussa. Nyt sadonkorjuu käynnistyy jo syyskuun alussa,” huomauttaa Blanc.
“Viimeisen 30 vuoden aikana tyylimme on muuttunut tietyllä tapaa kirkkaammaksi: enemmän raikkautta, vähemmän yliampuvaa hedelmää. Emme onneksi lähteneet 20 vuotta sitten jahtaamaan ohi meneviä viinimaailman trendejä tai ‘uuden maailman’ viinityylejä.”
Tulevaisuudesta Geraud on toiveikas, “Kehitämme jatkuvasti toimintaamme ja tarkastelemme uusia tapoja työskennellä sekä viinitarhalla että kellarilla. Kokeilemme erilaisia kypsytystyylejä ja aikoja, sulfiiteilla sekä ilman sulfiitteja. Etsimme viinitarhoja, jotka ovat mikroilmastoltaan viileämpiä ja siten paremmin soveltuvia kohtaamaan ilmastonmuutoksen tuomat haasteet. Emme ole ‘natuviinien’ tuottaja, mutta pyrimme valmistamaan viiniä mahdollisimman luonnonmukaisesti. Työtä siis riittää myös tuleville vuosille.”
Haastattelu: Ilkka Sirén