Viinihyllyssä tulee tänä päivänä vastaan runsain määrin luomuviinejä, biodynaamisia viinejä sekä alkuviinejä. Kaikki nämä merkinnät viittaavat jokseenkin luontoystävälliseen tapaan valmistaa viiniä, mutta yksi viinikategoria herättää kysymyksiä ylitse muiden: paikallinen kestävän kehityksen sertifiointi.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan kestävän kehityksen viinit on valmistettu mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Eivätkö sitten kaikki luomuviinit ole automaattisesti ympäristöystävällisiä? Ei välttämättä. Luomusertifiointi usein kattaa ainoastaan viinitarhalla työskentelyn; miten ja millä tavalla viiniköynnöksiä viljellään.
Ilman kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita viljellyt rypäleet ovat jo iso askel kohti ympäristöystävällistä viiniä, mutta pullon kyljessä komeileva luomumerkintä jää tästäkin huolimatta hieman suppeaksi.
Chile on erinomainen esimerkki viinimaasta, missä kestävä kehitys viinintuotannossa on otettu laajalti käyttöön.
Luomuviinin voi siis pullottaa esimerkiksi painavaan lasipulloon, pakata isoon puulaatikkoon ja lennättää toiselle puolelle maapalloa, minkä jälkeen nautittavan viinin hiilijalanjälki kasvaa räjähdysmäisesti. Kestävän kehityksen viinit tarttuvat ongelmaan kokonaisvaltaisesti.
Pitkäikäiset laatuviinit säilyvät sukupolvelta toiselle. On siis hieman ironista, ettei viinin tuotantopuolella käytetä enemmän ylisukupolvista ajattelua. Luonnon kantokyky on pysäyttävän rajallinen ja jokainen viininystävä toivoo, että hyviä viinejä voitaisiin valmistaa vielä seuraavallakin vuosisadalla.
Kestävän kehityksen viinit ovat kompastuneet viinimaiden ongelmaan määritellä ja valvoa tätä kategoriaa maailmanlaajuisesti. Chile on erinomainen esimerkki viinimaasta, missä kestävä kehitys viinintuotannossa on otettu laajalti käyttöön.
Mitä kaikkea kestävässä kehityksessä otetaan huomioon?
1. Viinitarhojen suunnittelu ja istutus tehdään mahdollisimman ekologisesti kestävällä tavalla. Lisäksi otetaan huomioon viinitarhojen kasvuympäristö ja alueen biodiversiteetti.
2. Viinin pullotuksessa ja pakkauksessa käytetään kevyitä materiaaleja, mikä pienentää lopullisen tuotteen hiilijalanjälkeä.
3. Ympäristöystävälliset energian lähteet ja tehokas energian käyttö ovat kestävän kehityksen tärkeimpiä puolia. Monet chileläiset viinitalot ovat asentaneet aurinkopaneeleja viinitilan rakennuksiin.
4. Kestävän kehityksen yksi päätavotteista on pienentää viinitilan energiankulutusta mahdollisimman paljon. Myös jätehuolto ja kierrätys on tärkeässä osassa modernia viinintuotantoa. Esimerkiksi viinitilalla syntyvä biojäte päätyy kompostiin ja siitä viinitarhalle.
5. Yksi akuuteimmista aiheista tänä päivänä on säästeliäs veden käyttö viinitilalla. Köynnösten keinokasteluun pitää kiinnittää paljon huomiota. Viinitarhaa tulisi kastella ainoastaan, jos sille syntyy todellinen tarve. Myös jätevesi tulisi käsitellä ja kierrättää viinitarhoille.
Kestävässä kehityksessä otetaan huomioon usein myös viinintuotannon taloudellinen ja sosiaalinen puoli. Monissa viinimaissa työntekijöiden elintaso vaihtelee huomattavasti. Kestävän kehityksen sertifioinnin viinitilat usein tarttuvat eettisiin aiheisiin tarjoamalla työntekijöilleen esimerkiksi parempaa palkkaa, ympärivuotista työtä tai yhteisiä kuljetuksia työpaikalle.
Kestävän kehityksen omaksuneiden viinitilojen määrä on onneksi kasvamaan päin. Toivottavasti näemme tulevaisuudessa enemmän maan rajoja ylittäviä sopimuksia koskien ekologisesti kestävää viinintuotantoa. Viiniä valmistetaan yhdessä luonnon kanssa, joten on vain järkevää pitää siitä myös huolta.
Tutustu kahteen kestävän kehityksen viiniin
Klikkaa Alkon logoa ja tarkista viinin saatavuus omasta lähi-Alkostasi. Juttu jatkuu alempana.
Klikkaa Alkon logoa ja tarkista viinin saatavuus omasta lähi-Alkostasi. Juttu jatkuu alempana.
Pinot noir tunnettaan hieman oikukkaana rypälelajikkeena viljellä. Pienehköt pinot noir-rypäleet viihtyvät viileämmässä ilmastossa, mutta tarvitsevat silti paljon aurinkoa. Vain 12 kilometriä merestä sijaitseva Leydan laakso on osoittautunut otolliseksi paikaksi viljellä pinot noiria. Mereltä puhaltavat “las brisas” tuulet auttavat rypäleitä säilyttämään ryhdikkään hapokkuutensa.
Kymmenen kuukautta tammitynnyreissä kypsynyt Leyda Las Brisas Pinot Noir on raikkaan kirsikkainen, hennon paahteinen ja maultaan pirteän marjaisa. Monipuolinen punaviini sopii sekä kala- että liharuokien kaveriksi. Viini-lehti palkitsi sen Vuoden punaviini 2018 -palkinnolla.
Intensiiviset laatuviinit vaativat aikaa saavuttaakseen huippunsa. Erittäin täyteläinen Tarapacá Gran Reserva Cabernet Sauvignon on kypsynyt 10-12 kuukautta ranskalaisissa tammitynnyreissä, minkä jälkeen viiniä on kypsytelty vuoden pullossa.
Syvänpunainen, kypsän marjaisa ja rouhean tanniininen cabernet sauvignon vaatii vierelleen hyvää ruokaa. Perinteinen hirvipata on herkullinen tapa kesyttää harteikkaan punaviinin.
Teksti ja suositukset: Ilkka Sirén
Porvoolainen viiniasiantuntija Ilkka Sirén kirjoittaa ruoasta ja viinistä niin Suomessa kuin ulkomailla. Kansainvälisesti hän on julkaissut artikkeleita mm. Wine Enthusiast, BBC ja Fine Dining Lovers -julkaisuissa. Sirén toimii myös tuomarina Concours Mondial de Bruxelles -viinikilpailussa ja on Confraria do Vinho do Porto -portviinijärjestön ritaroima jäsen sekä Consejo Regulador de la D.O. ‘Jerez-Xérès-Sherry' -järjestön sertifioima sherry-kouluttaja. Sirén oli ehdolla arvostetun IWSC Wine Communicator of the Year 2018 -palkinnon saajaksi.
