Chardonnay - erinomainen ruokakumppani

Yksi maailman viljellyimmistä rypälelajikkeista hurmaa viininystävät monipuolisella tyylillään niin ruoan kanssa kuin seurusteluviininä. Ranskan Burgundista kotoisin oleva Chardonnay on maailman tunnetuin valkoinen rypälelajike. Tutustu sen saloihin!
Chardonnay-viini on erinomainen ruokakumppani

Chardonnay on levittäytynyt vanhalta mantereelta kaikkialle maailmaan ja on lukuisien viinintuotantoalueiden viljellyimpiä lajikkeita.

Miltä Chardonnay maistuu?

Chardonnay on lajike, joka mukautuu kasvualueesta ja viinintekijästä riippuen monenlaisiksi viineiksi. Rypäleestä voidaan valmistaa niin herkän hedelmäisiä kuin täyteläisen paahteisia valkoviinejä. Chardonnay-rypäleellä on myös tärkeä rooli samppanjan valmistuksessa.

Viileillä alueilla tuotetut chardonnayt ovat raikkaita ja pirteän hedelmäisiä, kun taas lämpimillä tarhoilla kasvaneet, tammitynnyreissä kypsyneet viinit ovat täyteläisempiä.

Yksi syy Chardonnay-rypäleen suosioon on sen ilmiömäinen kyky sopeutua erilaisiin kasvuolosuhteisiin ja maaperään. Vaikka lajikkeen kotiseudun ilmasto Ranskan Burgundissa luokitellaan viileäksi, sitä voidaan viljellä myös kuumilla alueilla.

Parhaimmillaan Chardonnay-rypäleestä valmistetut viinit kertovatkin alkuperästä ja tuottajan tyylistä, jopa maaperästä ja alueellisista mikroilmastoista.

Esimerkiksi Burgundin viileä ilmasto ja kalkkipitoiset maaperät soveltuvat täydellisesti lajikkeen viljelyyn. Alueella valmistetuissa Chardonnay-valkoviineissä erot tulevat esiin erityisen hyvin, koska aromit ja maut vaihtelevat suuresti jo pelkästään eri kylien ja viinitarhojen välillä.

Klassinen chablis on puhtaan hedelmäinen ja mineraalinen, corton-charlemagne on maultaan pähkinäinen, montrachet on tyylikkään toffeinen, kun taas mersault hämmästyttää kermaisella tuoksullaan.

Chardonnay-rypäle pärjää myös niillä alueilla, joilla kasvukausi jää lyhyeksi, sillä lajike kypsyy helposti ja nopeasti. Se ei ole myöskään kovin altis kypsyviä rypäleterttuja kiusaaville home- ja sienitaudeille. Chardonnay-köynnökset viihtyvät parhaiten juuri kalkkipitoisessa maassa, jossa juuret joutuvat pureutumaan syvälle maaperään löytääkseen tarvitsemansa kosteuden.

Ruokaviini niin kalan kuin vaalean lihan ja juustojenkin seuraan

Chardonnay-viinit ovat monipuolisia ruokaviinejä. Viileillä viinialueilla tuotetut, vaaleat ja hedelmäisen hapokkaat valkoviinit taipuvat erinomaisesti kala- ja äyriäisruokien sekä kypsien juustojen kumppaneiksi.

Esimerkiksi osterit ja mineraaliset chablis-viinit ovat klassinen ja täydellisesti toimiva yhdistelmä. Raikkaat ja tammettomat chardonnay-viinit sopivat myös kotimaisten järvikalojen, kuten pannulla paistetun kuha- tai ahvenfileen seuraan.

Lämpimien alueiden tammiset chardonnay-viineihin voi tutustua vaaleiden liharuokien, kuten amerikkalaiseen tyyliin valmistetun täytetyn kalkkunan, yrttisten vasikanlihakääryleiden tai mausteisen broilerin kanssa. Myös pitkään kypsyneet ja kovat juustot, kuten kypsä appenzeller, comté tai kotimainen mustaleima emmentaali sopivat tammisten ja täyteläisten valkoviinien seuraan.

Kokeile esimerkiksi:

tacot, mausteinen broileritäyte ja raikas salaatti & espanjalainen Raimat Chardonnay

herkkutattirisotto & italialainen Ruffino Libaio Chardonnay.

Rypäle tuhansien vuosien takaa

Chardonnayn kerrotaan olevan kotoisin Ranskan Burgundista. Mâconnaisin viinialueella Etelä-Burgundissa on jopa Chardonnay-niminen kylä, jonka uskotaan antaneen nimen rypälelajikkeelle. Rypälelajikkeiden alkuperiä selvittävän tutkimuksen mukaan Chardonnay on Pinot- ja Gouais Blanc -lajikkeiden risteytys, mutta Chardonnayn syntypaikasta on useita teorioita.

Joidenkin tulkintojen mukaan rypälelajike risteytyi Lähi-Idässä jo kauan ennen länsimaisen ajanlaskun alkua. Toisen teorian mukaan lajikkaan arvellaan syntyneen Kroatiassa, josta se levisi Rooman valtakunnan kukoistuksen aikaan Italiaan ja myöhemmin Ranskaan. Lajikkeen laajempi viljely kuitenkin kehittyi Burgundissa, missä lajikkeella on yhä vahva asema.

Ranskasta koko viinimaailman valloittajaksi

Muualla Ranskassa rypälelajike tunnetaan myös muun muassa Itä-Ranskan Jurassa ja Etelä Ranskan Languedoc-Roussillonin viinintuotantoalueella. Champagnessa Chardonnay-rypäle varmistaa klassisessa samppanjan sekoituksessa juoman eleganssin ja keveyden. Nykyään trendikäs samppanjatyyli onkin nuorena raikas ja kypsänä viehättävän paahteinen blanc de blancs, joka valmistetaan pelkästään Chardonnay-rypäleestä.

Ranskan jälkeen merkittävimmät Chardonnayn viljelyalueet sijaitsevat Yhdysvalloissa sekä kaikissa uuden maailman viinimaissa

Tänä päivänä Chardonnayn viljely on levittäytynyt Euroopassa monille Italian viinialueille pohjoisen Piemontesta Sisiliaan asti, Itävaltaa, Sveitsiin, Saksaan, Unkariin, Espanjaan ja moniin Itä-Euroopan maihin.

Lajikkeen Ranskan jälkeen merkittävimmät viljelyalueet sijaitsevat Yhdysvalloissa sekä kaikissa uuden maailman viinimaissa, kuten Chilessä, Australiassa Uudessa-Seelannissa ja Etelä-Afrikassa.

Vaikka vaaleasta burgundilaisesta on tullut yksi maailman tunnetuimmista rypälelajikkeista, arvostetuimmat chardonnay-viinit syntyvät edelleen Ranskassa Burgundin alueella. Arvostetuimpien viinitarhojen valkoviinit kehittyvät tyylikkäästi pullossa vuosien aikana ja niistä onkin tullut monille viiniharrastajille intohimo.

Burgundilaisten viinien arvostuksen ja kysynnän kasvu näkyy myös niiden hinnassa: pullollisesta grand cru chablista, corton-charlemagnea tai montrachetia voi joutua pulittamaan erinomaisena vuosikertana jopa yli sata euroa. Alueelta löytyy kuitenkin erinomaisia chardonnay-viinejä myös pienemmällä budjetilla.

simpukka
Tiesitkö, että…?

Burgundin legendaarisen Chablisin viinialueen maaperä on vanhaa merenpohjaa, josta voi vieläkin löytää vanhoja simpukan ja osterin kuoria, mikä maistuu chablis-viineissä ainutlaatuisena mineraalisuutena.