Tutustu eri samppanjatyyleihin

Samppanja on arvostetuin, ylistetyin ja juhlavin kuohuviini

Ranskan Champagnen maakunnassa syntyy lukuisia eri samppanjatyylejä aina yhden lajikkeen kuohuviineistä tasapainoisiin sekoituksiin ja pitkään pullossa kypsyneisiin luksusviineihin. Etikettiin kirjoitettu samppanjatyyli antaa vihjeitä viinin aromimaailmasta ja mausta.

Tutustu vakio-, vuosikerta-, rosee- ja prestige-samppanjatyyleihin:

Vakiosamppanja on monen samppanjatalon menestyksen takana

Vakiosamppanja on lähes poikkeuksetta jokaisen samppanjan tuottajan tunnetuin ja myydyin viini. Vakiosamppanjat sekoitetaan vuosittain kymmenistä tai jopa sadoista eri viineistä.

Cuvée, eli sekoitus, syntyy eri rypälelajikkeiden, palstojen ja eri-ikäisten viinien yhdistelmästä. Vaikka sekoituksen raaka-aineet vaihtelevat vuosittain, viinintekijän on luotava cuvéesta vuosi toisensa jälkeen mahdollisimman samanlainen ja tasalaatuinen. Samppanjatalon tulee kypsyttää vakiosamppanjaansa pullossa vähintään 15 kuukautta, mutta monesti kypsytysaika on paljon pidempi, jopa kolme vuotta.

Vakiosamppanja kuvaa täydellisesti tuottajansa tyyliä ja monet viininystävät löytävätkin omat suosikkitalonsa juuri vakiosamppanjoiden perusteella. Vakiosamppanjoita voi varastoida viinikaapissa joitain vuosia, mutta osa samppanjoista ei välttämättä enää kehity pullossa.

Keräilijöiden himoitsemat vuosikertasamppanjat

Vuosikerrat eivät ole samanlaisia muunmuassa satovuoden olosuhteista johtuen, ja siksi vuosikertasamppanjat herättävät suurta intohimoa todellisten samppanjan ystävien keskuudessa. Kun pullon etikettiin on kirjoitettu nimen perään vuosikerta, tulee kaikkien samppanjaan käytettyjen rypäleiden olla poimittuja kyseisenä vuonna.

Vuosikertasamppanjoita on viinintuottajan kypsytettävä pullossa vähintään kolme vuotta, mutta kypsytysaika voi olla jopa kymmenen vuotta. Pitkä kypsytys tekee vuosikertasamppanjoista kypsän hedelmäisiä ja vakiosamppanjaa rakenteikkaamman makuisia.

Syy miksi keräilijät ovat innoissaan harvinaisemmasta samppanjatyylistä liittyy Champagnen maakunnassa tuotettujen viinien vuosikertaeroihin. Monelle on kiehtovaa tutustua vuosikertasamppanjan makuvivahteihin ja pohtia maistellessa, miten kasvuolosuhteet vaikuttavat lopputuloksen makuun. Viileiden vuosikertojen viinit säilyvät erinomaisesti kellarissa jopa vuosia viinien tiiviin hapokkuuden ansiosta. Lämpimien vuosikertojen samppanjat ovat runsaampia ja usein juotavissa melko nuorina.

Roseesamppanja maistuu herkältä ja rakenteikkaalta

Roseesamppanja syntyy, kun vaalean viinin joukkoon lisätään pieni määrä punaviiniä (yleensä 1-5 %) ennen toista käymistä. Mitä tummempaa lopputuloksesta halutaan, sitä enemmän sekoituksessa käytetään punaviiniä. Roseesamppanjaa voi valmistaa joko vakio, prestige tai vuosikertaversiona aivan kuten tavallista vaaleaakin samppanjaa.

Pieni punaviinin lisäys vaalean viinin joukkoon parantaa kokonaisuuden rakennetta ja kypsytyskestävyyttä, mikä tekee niistä erinomaisia ruokaviinejä. Lue mitä roseekuohuviinit oikein ovat.

Roseesamppanjasta voi löytää kypsien vadelmien, mansikoiden tai pakkasen puremien karpaloiden aromeja.

Vaaleanpunaisten samppanjoiden maku vaihtelee kevyen marjaisista rakenteikkaisiin ja ruokaisiin vuosikertaviineihin. Herkän värin ei pidä antaa hämätä, sillä vaikka viinin ulkonäkö kielii herkästä ja tyttömäisestä juomasta, voi lasissa kuplia suoraselkäinen ja vahvojakin makuja kestävä viini.

Parhaimmillaan kauniin pinkistä ja virtaviivaisesti poreilevasta rosesamppanjasta voi löytää punaisten marjojen, kuten kypsien vadelmien, mansikoiden, puolukoiden tai pakkasen puremien karpaloiden aromeja.

Prestige eli luksus-samppanja on upea ruokajuoma

Bollingerin samppanjatalo toi vuonna 1961 samppanjamarkkinoille ennen näkemättömän R.D.-samppanjan, jossa viinin oli annettu kypsyä pullossa jopa useita vuosia ennen uudelleenkorkittamista. R.D. tulee sanoista ’Recently Disgorged’ eli vapaasti suomennettuna ’hiljattain uudelleenkorkitettu’.

Myöhään korkitettu samppanja on samanlainen keräilyharvinaisuus kuin vuosikerta- tai luksussamppanjat. Syy harrastajien himoon on selvä. Samppanjoita valmistetaan vain parhaina vuosikertoina, sekoitukseen käytetään vain parhaita sekä hyvin kypsytystä kestäviä viinejä ja samppanjoita tuotetaan vain pieniä määriä.

Koska Bollingerin R.D. -samppanjoiden annetaan kypsyä kellareissa tavallista pidempään, niiden tuoksu ja maku ovat hyvin viinimäisiä, runsaita ja syvällisiä. Myöhään korkitetut samppanjat ovat erinomaisia ruokajuomia ja ne toimivat hyvin vahvojenkin makujen rinnalla. Esimerkkejä R.D. -samppanjoiden kanssa toimivista annoksista ovat pippurisen kermakastikkeen kanssa tarjottu vasikan välikyljys tai pannulla rapeaksi paistettu kateenkorva.

Luksussamppanjat syntyvät glamourin lähteellä

Harvinaiset ja arvokkaat luksussamppanjat kuvaavat hyvin Champagnen maakunnan kuohuviinien loistokkuutta. Yksi tunnetuimmista luksussamppanjoista on Louis Roedererin tuottama Cristal, jota valmistetaan vain parhaina vuosina ja jonka sekoitukseen käytetään viinitilan parhaat viinit.

Legendaarinen Cristal syntyi vuonna 1876. Louis Roederer oli jo ennen tuota vuotta toimittanut samppanjoita Reimsistä Pietarin hoviin, mutta kyseisenä vuonna mahtivaltion tsaari pyysi luottotoimittajaltaan erityiserän makeaa samppanjaa, joka piti pullottaa erityissyistä kristallista valmistettuun pulloon. Tsaari ihastui Louis Roedererin samppanjatalon luomukseen ja Cristalin tilaukset jatkuivat aina bolsevikkivallankumoukseen vuoteen 1917 asti.

Luksussamppanjat ovat keräilijöiden himoitsemia erikoisuuksia, sillä ne kypsyvät pullossa vielä pitkään sen jälkeen, kun viinit on vapautettu markkinoille. Samppanjoihin käytetään samppanjatalojen huippuraaka-aineet ja osaaminen, ja lopputuloksena on monitasoinen, syvällinen ja uskomattoman vivahteikas makuelämys.

Monet pitkään kypsyneet huippusamppanjat vaativat rinnalleen juhlavan aterian. Niiden kanssa voi tarjota esimerkiksi tuoreita äyriäisiä, kuten grillattua hummeria tai paistettuja kampasimpukoita. Myös monet riistalinnut, kuten peltopyy, riekko tai teeri saavat luksussamppanjasta vertaisensa seuralaisen, joka kunnioittaa lintujen villin luonnollista makua.