Maaperä, ilmasto sekä valmistustapa vaikuttavat viinin luonteeseen huomattavasti, mutta erityisesti valmistuksessa käytetty rypälelajike. Tutustu yleisimpiin valkoisiin ja punaisiin rypälelajikkeisiin A:sta Z:aan.
Valkoviinejä voidaan valmistaa kaikista rypälelajikkeista, sillä tummienkin lajikkeiden mehu on lähes aina vaaleaa. Lähtökohtaisesti valkoviinien raaka-aineena käytetään kuitenkin vain vaaleita rypälelajikkeita.
on kotoisin Espanjasta, missä se kattaa noin 30 prosenttia kaikista kasvatetuista rypälelajikkeista. Vaikka lajike on suosittu, muun muassa Iberian viininviljelylle tyypillinen punainen Tempranillo-rypäle on kuitenkin valtaamassa viljelyalaa Airénilta.
(espanjaksi) tai Alvarinho (portugaliksi) on rypälelajike, jota kasvatetaan Luoteis-Espanjan Galiciassa ja Portugalin Monçãossa. Oletettavasti ranskalaisen pikkukaupungin Clunyn benediktiiniläisluostrin munkit toivat rypäleen Iberian alueelle jo 1100-luvulla. Lajikkeen tunnistaa erottuvasta, selkeästä aromista, joka on huomattavissa myös Viognier- ja Gewürtztraminer-lajikkeista. Albariñosta voi aistia aprikoosin ja persikan.
on italialainen valkea viinirypälelajike. Sitä kasvatetaan pääasiassa Sisiliassa, missä se on Sangiovesen jälkeen suosituin rypäle. Rypäleestä syntyy täyteläisiä viinejä sitruksen kirpeällä vivahteella.
on maailman tunnetuimpia rypäleitä. Sitä kasvatetaan kaikkialla, missä tuotetaan viiniä. Chardonnay-rypäleen uskotaan olevan kotoisin joko Lähi-Idästä tai Ranskasta Burgundin viinialueelta. Rypäle on helppo viljeltävä ja se tuottaa miellyttäviä viinejä monilla erilaisilla kasvualueilla.
Rypäle on itsessään maultaan melko neutraali, minkä vuoksi se sopii erinomaisesti tammikypsytykseen. Chardonnaysta valmistetaan valkoisia ja kuohuvia lajike- ja sekoitusviinejä.
Chardonnay-viinien aromit vaihtelevat vihreästä omenasta, melonista ja ananaksesta aina voimaiseen, hunajaiseen, paahdettuun ja toffeen makuun. Chardonnay on tärkeä lajike myös samppanjan valmistuksessa. Lue lisää Chardonnaysta.
-lajiketta kutsutaan myös Ranskassa nimellä Pineau de la Loire ja Etelä-Afrikassa Steen, on kotoisin Ranskasta Loire’n laaksosta. Se on hyvin hapokas rypäle, minkä vuoksi sitä voidaan käyttää monenlaisten viinien valmistukseen aina kuohuviineistä jälkiruokaviineihin.
Loire’n alueen ulkopuolella se on suosittu erityisesti uuden maailman viinimaissa, kuten Etelä-Afrikassa, missä se on maan yleisimmin viljelty rypäle ja sitä kutsutaan nimellä Steen. Chenin Blancista tehtyjen viinien maut tuovat mieleen eksoottiset, makeat hedelmät, päärynän ja hunajan.
on erityisen aikaisin kypsyvä vaalea lajike, joka on mahdollisesti Gouais Blancin ja Chenin Blancin jälkeläinen. Ennen sitä kasvatettiin erityisesti Ranskan Charentes’n alueella konjakin ja armanjakin valmistusta varten. Nykyään se kuuluu edelleen Bordeaux’n sallittujen rypäleiden joukkoon. Colombardia kasvatetaan Pohjois-Amerikassa tuomaan ryhtiä ja hapokkuutta viineihin.
on Kaliforniasta kotoisin oleva valkoinen rypäle. Se on Semillonin ja Gewürtztraminerin risteytys, jonka kehitti Harald P. Olmo kalifornialaisella maanviljelyksen tutkimusasemalla vuonna 1938. Lajikkeesta saadaan aromikkaita ja hapokkaita viinejä.
on italialainen rypäle ja hyvin tyypillinen Veneton viinialueella, erityisesti Veronassa ja Vicenzassa. Se toimii Soave-viinien pohjana ja on Italian kuudenneksi yleisin rypäle. Se kypsyy tyypillisesti myöhään ja saattaa olla luonteeltaan hyvin ryhdikäs ja tuhti. Tosin Soave Classico -alueella, jonka tarhat sijaitsevat verrattain korkealla, rypäleistä saattaa tulla jopa kevyitä ja neutraaleja viinejä.
on erittäin aromaattinen rypäle, joka viihtyy parhaiten viileässä ilmastossa. Sen vuoksi sitä viljelläänkin eniten Saksan ja Itävallan viinialueilla. Rypäleen sokeripitoisuus on hyvin korkea ja olemukseltaan se on vähähappoinen, mausteinen ja jopa parfyyminen. Gewürtztraminerin aromien, kuten parfyymin, trooppisten hedelmien, öljyn, mangon, greipin ja hunajan, vuoksi se on yksi parhaista aasialaisen keittiön tai savulohen kanssa yhteensopivista rypälelajikkeista.
-rypälettä kasvatetaan enimmäkseen Veneton alueella Italiassa lähellä Coneglianoa ja Valdobbiadenea. Sitä käytetään pääasiallisesti tunnetun kuohuviinin Proseccon tuotantoon. Rypäleestä syntyy kevyitä, kuivia ja pirskahtelevia viinejä. Proseccon suurin kilpailija markkinoilla on espanjalainen cava.
Italialaiset Prosecco-kuohuviinit valmistetaan Glera-nimisestä rypälelajikkeesta.
Prosecco valmistetaan tankkimetodilla, kun taas esimerkiksi samppanja ja cava valmistetaan perinteisellä valmistusmetodilla.
-rypäleen (myös Riddu) alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta sen juuret vievät mitä luultavimmin Sisiliaan Apulian alueelle. Rypälelajike kestää korkeita lämpötiloja, joten se on edelleen laajalti käytetty juuri sisilialaisilla viinialueilla erityisesti Marsala-viinin valmistukseen.
(myös Insolia ja Ansonica) kasvatetaan pääasiassa Sisiliassa. Rypälettä käytetään erityisesti Marsala-viinin valmistukseen ja se on tunnettu pähkinämäisestä maustaan.
-lajiketta (katalaaniksi Macabeu) kasvatetaan laajalti Koillis-Espanjan Riojassa, cava-tuotantoalueilla kuten Barcelonassa sekä Ranskan Languedoc’ssa. Rypälettä käytetään yksinään kevyen hapokkaiden ja nuorien valkoviinien valmistukseen. Perinteisesti Macabeo-rypälettä käytetään yhdessä Xarel-lon ja Parelladan kanssa espanjalaisen cava-kuohuviinin valmistukseen. Tutustu erilaisiin cavoihin.
-rypäleen (myös Rivaner) kehitti Hermann Müller Sveitsin Thurgausta vuonna 1882. Rypälettä käytetään valkoviinin valmistukseen muun muassa Saksassa, Itävallassa, Pohjois-Italiassa ja Australiassa. Se on niin kutsutuista uusista lajikkeista maailman levinnein.
-rypälettä (myös Muscat Alexandria ja Moscato) kasvatetaan ympäri maailmaa viininvalmistukseen, rusinoiksi sekä sellaisenaan nautittavaksi. Muscat on yksi Chilen päälajikkeista ja sitä käytetään paljon pöytäviinien tuotantoon, Italiassa joidenkin kuohuviinien valmistukseen ja Kaliforniassa sitä kasvatetaan jonkin verran viinintuotantoa varten. Muscat on myös yleinen jälkiruokaviinien ja vahvojen viinien valmistuksessa. Lajikkeelle tyypillisiä aromeja ovat muun muassa sitruuna, rusina ja parfyymi.
on yksi Muscat-rypäleen alalaji, jota käytetään makeiden jälkiruokaviinien valmistukseen Kaliforniassa ja Australiassa. Sen mausta löytyy nimensä mukaisesti hieman appelsiinin aromia.
-rypälettä kasvatetaan tyypillisesti Katalonian alueella Espanjassa. Se on päärypäle cava-kuohuviinin valmistuksessa. Parellada on erittäin hapokas ja raikas lajike, josta valmistetut viinit sopivat raikkaudessaan vaikkapa aperitiiviksi.
(myös Pinot Grigio Italiassa) on vanha rypälelajike, joka tunnettiin jo keskiajalla Burgundin alueella. Lajikkeen uskotaan polveutuvan punaisesta Pinot Noir -lajikkeesta, sillä Pinot Gris’n väri saattaa vaihdella hyvin tummasta ja jopa harmaasta (ranskaksi ’gris’) aivan vaaleaan, ja sen DNA-profiili on samankaltainen kuin esi-isänsä.
Pinot Gris -rypäleestä valmistetut viinit vaihtelevat olemukseltaan runsaasti riippuen siitä, millä alueella ja valmistustavalla ne ovat syntyneet. Esimerkiksi Alsacen viinit ovat täyteläisiä, kun taas Kaliforniassa kasvaneet ovat tyypillisesti kevyitä ja pirskahtelevia. Lajikkeen tunnistaa omenan, ruusun, neilikan, kanelin ja hunajan aromeista.
-lajikkeen juuret ovat Saksassa Reinin alueella. Ensimmäiset merkinnät Riesling-rypäleestä löytyvät luostarinkirjoista jo 1450-luvulta. Rypäle on hyvin tunnettu viinimaailmassa, mutta edelleen lähinnä saksankielisen viinimaailman ja Ranskan Alsacen lajike.
Vuonna 1997 Riesling nousi Saksan viljellyimmäksi viinirypäleeksi. Se on hitaasti kypsyvää tyyppiä ja olemukseltaan hyvin hapokas. Rieslingissä voi aistia kukkaa, hunajaa, sitrusta, persikkaa ja omenaa. Katso TOP 3 Riesling -viinisuositusta
on kotoisin Ranskan Bordeux’sta. Sitä on viljelty jo pitkään – ensimmäiset merkinnät löytyvät 1700-luvun puolivälistä. Sauvignon Blanc on yksi maailman tunnetuimmista lajikkeista ja se on helppo tunnistaa mustaherukkamaisesta aromistaan. Ranska on lajikkeen tärkein viljelijä, mutta se nousi 1980-luvulla viiniharrastajien tietoisuuteen uuden maailman viinien ansiosta.
Sauvignon Blanc -viinit ovat suurimmaksi osaksi kuivia ja hapokkaita. Aromeista on löydettävissä nokkosta, karviaista, herukkaa ja ruohoa. Lue lisää Sauvignon Blancista.
yhdistetään usein muihin rypäleisiin, kuten Sauvignon Blanciin. Kaikissa valkoisissa, bourdeaux’laisissa viineissä on jonkin verran Sémillon-rypälettä. Rypäle on suosittu Australian Hunter Valleyssa. Sémillonin alttius jalohometartunnalle tekee siitä hyvän jälkiruokaviinien rypäleen. Rypäleestä valmistetut viinit ovat neutraaleja, pyöreitä ja vähänhappoisia. Aromeissa on ruohoa, sitrushedelmiä, hunajaa ja paahtoleipää.
tunnetaan muualla kuin Italiassa nimellä Sauvignon Vert. Rypälettä kasvatetaan nykyään laajalti Chilessä, missä sen kuviteltiin alun perin olevan hyvin samankaltaista Sauvignon blanc -rypälettä. Tocai Friulano on mitä luultavimmin kotoisin Pohjois-Italiasta Veneton alueelta, mistä sen historiaa tiedetään jopa 1600-luvulta asti.
on argentiinalainen rypälelajike, josta syntyy raikkaita aromaattisia valkoviinejä. Argentiinassa sitä kasvatetaan jopa 1 700 metrin korkeudessa Calchaquíes’n laaksoissa. Torrontés’ta tehdään jopa 20 prosnettia Argentiinassa myytävistä valkoviineistä.
(myös ransk. Ugni Blanc, Saint-Emilion ja Clairette Ronde) on yksi maailman viljellyimmistä vaaleista rypäleistä ja sitä käytetään monissa erittäin arvostetuissa viineissä pienenä osana. Trebbiano on luultavasti kotoisin Keski-Italiasta ja saanut alkunsa jo 1200-luvulla. Se levisi 1400-luvulla Italiasta Ranskaan. Nykyään Trebbiano on erityisen suosittu tisleraaka-aineena ympäri maailmaa. Rypäleelle tunnusomaisia aromeja ovat omena, kevyt hedelmäisyys, karviainen, punaherukka ja kitkeryys.
on kohtalaisen uusi tulokas kansainvälisillä viinimarkkinoilla, vaikkakin sitä on viljelty Pohjois-Rhônen jyrkillä vuorenrinteillä jo yli tuhat vuotta sitten. Tänä päivänä Viognier on erittäin arvostettu ja kysytty rypäle, vaikka vielä 1990-luvulla sitä viljeltiin vain noin 80 hehtaarin alueella.
Sitä viljellään kasvavissa määrin myös Kaliforniassa, New Yorkissa, Chilessä, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Keski-Italiassa. Viognierissa on erittäin korkea sokeripitoisuus, matalat hapot ja voimakkaat aromit, joista on aistittavissa tyypillisesti kukkia, pähkinää, myskiä, trooppisia hedelmiä sekä mausteita.
on valkea lajike, jota kasvatetaan erityisesti Espanjassa Katalonian alueella. Sitä käytetään yhdessä Macabeon ja Paralledan kanssa espanjalaisen kuohuviinin, cavan, valmistukseen. Sitä käytetään myös absintin valmistuksessa yhtenä perusrypäleenä.
Puna- ja roseeviinien väri johtuu valmistuksessa käytetyistä tummista rypälelajikkeista. Rypäleiden väriaineet ovat kuorissa, joista ne liukenevat rypälemehuun käymisen aikana. Samalla siemenistä ja kuorista liukenee punaviinille tunnusomaisia parkkiaineita eli tanniineja.
on yksi maailman tunnetuimmista ja suosituimmista rypäleistä. Se on lähtöisin Bordeaux'n viinialueelta, mutta nykyisin sitä viljellään ympäri maailmaa. Cabernet Sauvignon’sta valmistettavat viinit ovat miellyttävän laatuisia, minkä vuoksi ne ovat myös kysyttyjä.
Viinit ovat runsasvärisiä, voimakkaan täyteläisiä, tanniinisia ja parhaimmillaan pitkäikäisiä. Aromeissa on aistittavissa runsaasti mustaherukkaa, kahvia, setripuuta ja paprikaa. Lue lisää Cabernet Sauvignon -lajikkeesta.
(myös Cabernella, Bouton Blanc ja Grand Carmenet) on 1700-luvun Ranskan Bordeaux’sta kotoisin oleva punainen lajike, jonka käyttö kukoisti noin 1800-luvun puoliväliin asti ja sen jälkeen lähes hävisi viinimaailman kartalta. Carmenère teki uuden nousun vasta 1990-luvulla, kun viininviljelyssä palattiin juurille. Nykyään suuria viljelmiä on Ranskan lisäksi Chilessä.
Carmenère on hyvin saman tyyppinen rypäle kuin Merlot. Sekoiteviineissä sitä käytetäänkin yleensä juuri Merlot’n sekä Cabernet’n kanssa. Sille tyypillisiä aromeja ovat chilipippuri, mustikka, lakritsi, suklaa, herukat ja vadelma.
tulee Italiasta ja pääasiallisesti sitä kasvatetaan Veneton alueella Koillis-Italiassa. Rypälettä käytetään sekoitteena muiden rypäleiden kanssa Bardolino-, Amarone- ja Valpolicella-viinien valmistuksessa. Yleensä Corvina kattaa noin 70 prosenttia sekoituksen rypäleistä.
Corvina-viinit ovat kevyitä tai keskitäyteläisiä ja purppuran värisiä. Tynnyrikypsytys, jota erityisesti Valpolicellassa hyödynnetään, tuo niille täyteläisyyttä ja lisää tanniineja. Aromit muistuttavat karvasmantelia ja kirsikkaa. Lue lisää Amarone ja Valpolicella Ripasso viineistä.
sekoitetaan monesti Corvina-rypäleeseen, mutta DNA-testit ovat osoittaneet niiden olevan selkeästi erillisiä lajikkeita. Corvinonea käytetään Valpolicella-viinien pohjana. Rypäleenä se on erittäin herkkä viinisairauksille, mikä tekee sen viljelystä vaativaa. Corvinone-viinit ovat kirkkaan punaisia, rikkaita ja samettisia sekä aromiltaan hedelmäisiä.
(myös espanjaksi Garnacha) on maailman viljellyin tumma rypälelajike, mutta sen nimi ei yleensä esiinny etiketeissä, sillä siitä ei kovin usein valmisteta puhdasta lajikeviiniä. Grenachea käytetään sekoiteviineissä vahvistamaan tanniinisia ja voimakkaita lajikkeita.
Rypäle on kotoisin Aragoniasta Espanjasta ja varmoja merkintöjä sen viljelystä löytyy jo 1200-luvulta. Nykyään sitä viljellään eniten Koillis-Espanjassa Riojassa, Penedèsissä ja Navarrassa. Useat Grenachea sisältävät viinit ovat hyvin alkoholipitoisia ja siksi tuntuvat lämpimiltä suussa. Lajikkeelle tyypillisiä aromeja ovat esimerkiksi toffee, luumu, pippuri ja yrtit.
on lähtöisin Bordeaux’n alueelta Ranskasta, mutta siellä sitä nykyisin tapaa enää harvoin. Sen sijaan Malbec on erittäin yleinen rypälelajike Argentiinassa ja Chilessä. Alkuperäalueellaan Ranskassa siitä tulee alkoholipitoista, mutta latteaa viiniä.
Lämpimässä ilmastossa lajike pääsee oikeuksiinsa, jolloin se tuottaa vahvoja, aromikkaita ja tanniinisia viinejä. Erityisesti Argentiinan Mendozan alueelta saadaan kiehtovia Malbec-viinejä, joista on usein aistittavissa karhunvatukkaa, vadelmaa, mausteita ja luumua. Lue mitä Trapiche-viinitalon pääviinintekijä kertoo Malbec-rypäleestä
on kotoisin Ranskan Bordeaux'sta, mutta se on pehmeydessään monikäyttöisempi kuin toinen saman alueen kasvatti Cabernet Sauvignon. Yhdessä Merlot ja Cabernet Sauvignon muodostavat monen mielestä parhaan sekoitteen. Merlot'ta löytyy lähes kaikista Bordeaux'n alueen viinistä ja se on myös suosittu rypäle myös Kaliforniassa. Merlot-viinit ovat olemukseltaan pehmeitä, hedelmäisiä, täyteläisiä sekä pehmeästi tanniinisia ja niistä on löydettävissä esimerkiksi punaisten marjojen, herukan, luumujen, rusinoiden, savun ja suklaan aromeja. Lue lisää Merlot’sta.
on Sisilian tärkein punainen rypäle ja samalla yksi Italian tärkeimpiä omia alkuperäislajikkeita. Se on saanut nimensä Sisilian eteläosan kaupungin Avolan mukaan. Nero d’Avola viihtyy parhaiten kuivissa ja kuumissa olosuhteissa. Rypäleestä valmistettuja viinejä verrataan usein uuden maailman Shiraz-viineihin: niissä on pehmeitä, makeita tanniineja sekä luumun ja pippurin aromeja.
on vuonna 1925 Etelä-Afrikassa kehitetty lajike, joka on risteytetty Pinot Noir - ja Cinsault-rypäleistä. Se nousi suosioon 1950-luvulla ja nykyään sen suurimmat viljelyalueet löytyvät Etelä-Afrikasta, Uudesta-Seelannista ja Kaliforniasta. Pinotage-rypäleet ovat pienikokoisia, vähäaromisia ja sokeripitoisia. Tanniinisuuteen vaikuttaa sadon suuruus – mitä pienempi sato, sitä aromikkaampi lopputulos. Pinotage-viineistä aistitaan suomuurainta, balsamicoa, pihkaa, tervaa, karpaloa ja vadelmaa.
(myös Pinot Nero ja Spätburgunder) kuuluu klassisten, perinteisten rypäleiden joukkoon. Nykytietojen mukaan sitä viljeltiin jo 100 jKr. Burgundin alueella. Nykyisin rypälettä viljellään eniten Champagnen alueella sekä edelleen Burgundissa, missä siitä tuotetaan ehkäpä maailman arvostetuimmat viinit. Pienempiä Pinot Noir -viljelmiä on jonkin verran myös muualla Ranskassa ja suurempia tarhoja muissa Euroopan maissa.
Rypälettä viljellään myös Euroopan ulkopuolella Kaliforniassa, Oregonissa sekä Argentiinassa ja Chilessä. Parhaiten Pinot Noirille soveltuu viileähkö ilmasto vaihtelevine vuodenaikoineen. Siitä valmistetaan pääasiassa punaisia lajikeviinejä sekä kuohuviinejä, joissa rypäle on mukana sekoitteena.
Rypäleelle tyypillisissä viineissä erottuvat muun muassa pippurin, mausteiden, mansikan, vadelman, kirsikan, savun, toffeen, vaniljan ja suklaan aromit. Katso kolme Pinot Noir -viinitärppiä
on italialainen rypäle, jota viljellään pääasiassa Italiassa Veneton alueella. Se on yksi Valpolicella- ja Bardolino-viinien päälajikkeita. Sitä käytetään sekoitteena monesti Corvina-, Molinara ja Corvinone-rypäleiden kera. Rondinella on hapokas ja sen aromit viittaavat selvästi kirsikkaan ja punaisiin marjoihin.
on peräisin Keski-Italiasta, todennäköisesti Toscanan alueelta. Se on Italiassa tärkeä ja suosittu lajike sekä Chianti-viinien tärkein punainen rypäle. Lajiketta viljellään pääosin Keski-Italian kukkuloilla. Muualta maailmasta rypälettä ei juurikaan löydy.
Sangiovese soveltuu parhaiten lämpimään ilmastoon, sillä liian kylmässä se ei kypsy ja liian kuumassa sille tyypilliset aromit häviävät. Sangiovese-viinit ovat parhaimmillaan täyteläisiä, mausteisia ja pitkäikäisiä. Aromeista löytyy esimerkiksi piparkakkumausteita ja omenaa, mansikkaa, vadelmaa ja orvokkia. Lue mitä Ruffinon viinintekijä kertoo Sangiovese-lajikkeesta.
(myös Shiraz) on rypälelajikkeena klassikko ja ensimmäiset varmat merkinnät siitä löytyvät jo 200-luvulta. Sen nimi juontaa juurensa mitä luultavimmin iranilaisesta Shiraz-kaupungista, joka sijaitsee vanhan idän kauppatien varrella. Sitä kutsutaan maantieteellisestä sijainnista riippuen joko eurooppalaisittain Syrah'ksi tai uuden maailman mukaisesti Shiraz'iksi.
Suositun lajikkeen suurin viljelymaa on Ranska ja Euroopan ulkopuolelta Australia. Tutustu kolmeen suosittuun Shiraz-viiniin Australiasta. Syrah-viinit ovat runsasvärisiä, vankkoja ja ikääntyvät hyvin ja niistä voi löytää helposti neilikan, pippurin ja kanelin aromeja.
-rypälettä (myös muun muassa Tinta Fino, Cenceibel, Ull de Liebre ja Tinta Roriz) viljellään laajalti sen kotimaassa Espanjassa ja se on Riojan alueen yleisin punainen lajike. Tempranillosta valmistetaan täyteläisiä ja ryhdikkäitä punaviinejä. Se kypsyy huomattavasti nopeammin kuin muut espanjalaiset punaiset rypäleet.
Viimeisen sadan vuoden aikana sitä on istutettu myös Etelä-Amerikkaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Afrikkaan ja Australiaan. Tempranillo-viinejä voidaan juoda jo hyvin nuorina, mutta arvokkaimmat ovat kypsyneet useita vuosia tammitynnyreissä. Tempranillot ovat väriltään rubiininpunaisia ja niistä on aistittavissa marjojen, pippurin, neilikan, savun ja vaniljan aromeita.
-rypälettä pidetään vahvasti kalifornialaisena rypälelajikkeena, mutta se lienee kotoisin joko Kroatiasta tai Etelä-Italiasta, sillä siinä on yhtenäisyyksiä sekä Italian Primitivo- että Kroatian Crljenak Kaštelanski -rypäleiden kanssa.
Kalifornian lisäksi lajiketta viljellään nykyisillään Australiassa, Etelä-Afrikassa ja Israelissa. Hienoimmillaan Zinfandel-viinit ovat tummia, voimakkaita ja tanniinisia, mutta hedelmäisiä. Rypäleestä on tuotettu paljon myös Beaujolais-tyyppisiä kevyitä punaviinejä. Aromeja löytyy vadelmasta, tervasta ja lakritsista aina suolalihaan saakka.
Pirteähappoiset Riesling-valkoviinit ovat suosittuja ruoka- ja seurusteluviinejä. Puolikuivat Rieslingit kuten Kungfu Girl Riesling toimivat erityisesti sushin ja mausteisemman ruoan kanssa. Katso Riesling-tärpit!
Lue lisää »
Mikä tekee punaisesta Pinot Noirista suositun viinin vuosi toisensa jälkeen?
Lue lisää »
Sykkiikö sydämesi mehevän täyteläisille ja mausteisen tummille punaviineille? Silloin viinivalintasi on Shiraz Australiasta. Aussi-shirazit toimivat parhaiten liharuokien kuten lampaan ja barbequen kanssa. Katso kaksi eri hintaluokan Shiraz-viinitärppiä!
Lue lisää »
Tutustu mistä täyteläisyys tulee punaviiniin ja katso täyteläiset viinivinkit Malbec, Shiraz ja Cabernet Sauvignon -rypäleistä.
Lue lisää »
