3+1 Riesling-viiniä eri ruoille & tilanteisiin
Pirteähappoiset Riesling-valkoviinit ovat suosittuja ruoka- ja seurusteluviinejä. Puolikuivat Rieslingit toimivat erityisesti sushin ja mausteisemman ruoan kanssa. Katso Riesling-tärpit!
Lue lisää »Riesling - monipuolinen ruoka- ja seurusteluviini
Huippusuositut Riesling-viinit valloittavat sydämiä. Opi lisää Rieslingistä ja katso Riesling-viinivinkit!
Viileässä ilmanalassa viihtyvän Rieslingin salaisuus kätkeytyy sen kykyyn peilata kasvualueensa ilmastoa, maaperää ja viinintekijänsä tyyliä.
Miltä Riesling-viini maistuu?
Riesling-viinien aromeista voi etsiä sitruunaa, limettiä tai greippiä, tuoretta aprikoosia ja persikkaa, karviaisia sekä trooppisia hedelmiä.
Rieslingin aromeihin vaikuttavat kasvualueiden ominaispiirteiden lisäksi lajikkeen oma persoonallisuus. Kypsissä viineissä saattaa olla hieman petroolinen vivahde, mikä on monelle klassisen rieslingin tunnistettava piirre.
Kurkkaa 3+1 Riesling-suosituksemme eri ruoille & tilanteisiin.
Millaisilla viinialueilla Riesling viihtyy?
Saksasta kotoisin oleva Riesling on synnyinmaansa tunnetuin ja viljellyin valkoinen rypälelajike. Riesling on vaativa lajike ilmaston suhteen. Vaalea lajike tuottaa parhaan lopputuloksen vain viileillä viinitarhoilla. Lämpimillä alueilla rypäleet kypsyvät nopeasti ja viinit menettävät helposti raikkautensa sekä ainutlaatuisen aromaattisuutensa.
Klassisen raikkaan Rieslingin aromeista voi etsiä sitruunaa, greippiä, karviaisia sekä trooppisia hedelmiä.
Erityisen hyvin Riesling-köynnökset viihtyvät jyrkillä rinnepalstoilla ja hyvin vettä läpäisevässä maaperässä. Rieslingejä ei yleensä kypsytetä tammitynnyreissä, vaan ruostumattomissa terästankeissa, jolloin kukkeat ja hedelmäiset aromit pääsevät parhaiten oikeuksiinsa.
Rieslingin perinteisillä kasvualueilla rypäleet voidaan poimia erittäin kypsinä ja makeina, jolloin viineissä tavataan runsaita tuoksu- ja makuvivahteita sekä oivallista hapokkuutta. Rusinoituneista tai jopa jalohomeen aateloimista rypäleistä valmistetaan aromaattisia ja hunajaisen makeita jälkiruokaviinejä, jotka hurmaavat helposti vaativimmatkin viinin ystävät.
Monipuolinen Riesling sopii nautittavaksi läpi aterian
Rieslingin moni-ilmeisyyden ansiosta viinejä on helppo yhdistellä erilaisten ruokien kanssa. Pirteähappoisesta rypälelajikkeesta valmistetut kuivat kuohuviinit valloittavat raikkaudellaan ja sopivat ennen ateriaa tarjottavaksi ruokahalun herättäjäksi.
Puolikuivat tai puolimakeat Rieslingit rauhoittavat tulisen ruoan poltetta.
Kuivat Rieslingit toimivat erinomaisesti myös kala- ja äyriäisruokien kanssa. Suomalaiset vaalealihaiset järvikalat, kuten kuha, siika tai ahven, saavat Rieslingistä kunnioittavan ruokakumppanin.
Puolikuivat tai puolimakeat Rieslingit rauhoittavat tulisen ruoan poltetta ja siksi niitä kannattaa tarjota myös mausteisen aasialaisen ruoan kanssa. Makeilla rieslingeillä on puolestaan paikkansa suolaisten juustojen tai makeiden hedelmäjälkiruokien rinnalla.
Kokeile esimerkiksi:
Ateriaa edeltävänä aperitiivina ranskalainen Trimbach Riesling, paistettujen kuhafileiden ja sitruunaisen voi-valkoviinikastikkeen kanssa itävaltalainen Bründlmayer Riesling Steinmassel tai chilillä maustettujen rapuvartaiden kanssa Yhdysvaltain länsirannikolta Kungfu Girl Riesling.
Rieslingin juuret 1400-luvun Saksassa
Ensimmäiset viralliset tiedot Riesling-lajikkeesta ovat peräisin 1400-luvulta. Saksassa Rheingaun viinintuotantoalueella sijaitsevasta Rüsselsheimin kaupungista on löytynyt vuodelle 1434 päivätty asiakirja, joka todistaa paikallisen kreivin ostaneen 22 shillingillä Riesling-pistokkaita istutettavaksi viinitarhoille.
Myöhäiseltä keskiajalta on säilynyt useita kirjeitä, joissa mainitaan Rissling tai Ritzling -lajike. 1500-luvulle tultaessa nykyisin kansainvälisestikin käytetty Riesling-nimi vakiintui Saksassa, Ranskassa ja Itävallassa.
Kasvien alkuperää tutkineet asiantuntijat ovat selvittäneet, että Rieslingin DNA:ssa yhdistyvät kaksi vanhaa saksalaista köynnöstä. Rypälelajikkeen tarkkaa syntyhetkeä ei ole pystytty määrittämään, mutta Rieslingin vanhemmiksi ovat vahvistuneet tämän päivän viinintuotannossa harvinaiset Gouais Blanc ja Traminer -lajikkeet.
Näissä maissa Riesling-viinejä valmistetaan
Rieslingiä viljellään kaikilla Saksan 13 viinintuotantoalueella, mutta tunnetuimmat viinit tulevat Mosel- ja Rein -jokien laaksoista. Jokilaaksojen viileä ilmasto ja jyrkät liuskekivitarhat ovat lajikkeelle ihanteellisia kasvupaikkoja.
Saksan lisäksi Riesling on tunnettu ja arvostettu lajike Ranskan Alsacessa, jossa sitä käytetään sekoituksissa tai puhtaana lajikeviininä. Euroopan alueella vaalea lajike tunnetaan myös Itävallassa, Pohjois-Italiassa, Tšekeissä, Moldovassa ja Romaniassa.
Uuden maailman viinintuotantoalueilla lajiketta viljellään monipuolisesti erityisesti Australiassa ja Etelä-Afrikassa. Rypälelajike on saanut kasvualaa myös Yhdysvalloissa, Kanadassa, Chilessä sekä Uudessa-Seelannissa.
Miten Sauvignon Blanc ja Riesling-valkoviinit eroavat toisistaan?
Viime vuosina raikkaat valkoviinit ovat olleet kovassa nosteessa. Kilpailu suosittujen rypälelajikkeiden kärjessä on kovaa, mutta riesling ja sauvignon blanc nauttivat vankkumatonta suosiota. Tutustu viinien saloihin viinikirjoittaja Ilkka Sirénin kanssa!
Lue lisää »
Näin viilennät viinipullon nopeasti
Miten kylmänä kuohu- ja valkoviini kannattaa tarjota? Tutustu vinkkeihin, miten saat viinipullon nopeasti kylmäksi. Lue myös lopussa, miten avattu pullo on parasta säilyttää.
Lue lisää »
Miksi viinissä on sokeria?
Ilman sokeria ei olisi viiniä, sillä se muuttuu käymisessä alkoholiksi. Mutta mitä kaikkea muuta sokeri antaa viinille, ja miten viinin makeus itseasiassa määritellään?
Lue lisää »