Viinin käydessä hiivasolut muuttavat rypälemehun sokerin alkoholiksi ja hiilidioksidiksi. Näin syntyvä hiilidioksidi liukenee viiniin, kun sen annetaan käydä suljetussa astiassa.
Käytetyimpiä kuohuviinin valmistusmenetelmiä on neljä. Se, miten hiilidioksidi saadaan viiniin, kertoo paljon kuohuviinin laadusta.
1. Klassinen kuohuviinimenetelmä eli pullokäymismenetelmä (mm. samppanjan valmistus)
Laadukkain kuohuviinin valmistuksen menetelmä on sama kuin samppanjaa valmistettaessa, méthode champenoise. Koska menetelmän nimen käyttö on rajattu vain samppanjalle, ei tekstiä näe kuohuviinipullojen etiketeissä. Sen sijaan niissä voi lukea méthode traditionelle tai méthode classique.
Valmistustapa perustuu pullossa tapahtuvaan toiseen käymiseen. Pullolliseen hapahkoa, kuohumatonta viiniä lisätään sokeria ja hiivaa. Kun korkki suljetaan tiiviisti, viini alkaa käydä pullossa uudestaan. Käynyt viini varastoidaan ainakin yhdeksäksi kuukaudeksi, jonka jälkeen käymisen sivutuotteena syntynyt ja viiniin paahteisia aromeja antava hiivasakka poistetaan.
Pisimpään kuplat säilyvät cavassa, samppanjassa ja muissa klassisella menetelmällä tuotetuissa kuohuviineissä
Ennen sakan poistoa korkkialaspäin olevia pulloja ”tanssitetaan” eli kierretään ja kopautetaan varastoimisen aikana, jolloin sakka kertyy pullon suulle. Sen jälkeen pullon suu jäädytetään, korkki avataan ja sakkatulppa lentää ulos. Viiniin lisätään vielä ennen lopullista korkitusta hieman sokeriliuosta eli dosage, joka määrittää myös viinin lopullisen makeuden.
Sitten pitäisi vielä malttaa odottaa muutama kuukausi, mielellään vuosikin makujen pyöristymistä ja happojen tasaantumista viinikellarin sopivassa viileydessä.
Klassisella menetelmällä tuotetaan muunmuassa espanjalainen cava, ranskalainen samppanja ja cremant sekä eteläafrikkalaisella Méthode Cap Classique -menetelmällä (MCC) valmistetut viinit.
Champagne Bollingerin kellarimestari 'tanssittaa' samppanjapulloja toisen käymisen aikana, jolloin hiivasakka valuu pullon suulle päin. Nykyisin pullojen kääntely tapahtuu useimmiten koneellisesti.
2. Nopea ja yksinkertainen tankkimenetelmä (mm. proseccon valmistus)
Yleisimmin käytetty valmistusmenetelmä on tankkikäyminen eli charmat tai cuvée close, joka on nopea ja vaatii vähän työvoimaa. Siinä viinin toinen käyminen tapahtuu suurissa terästankeissa. Kun sakka on laskeutunut, viini suodatetaan toiseen tankkiin, jossa siihen lisätään sokeriliuosta halutun makeusasteen verran. Sen jälkeen viini pullotetaan paineen alaisena.
Kuohuviini on valmis myyntiin jopa kolmessa viikossa. Kun sekoitus on tehty huolella laadukkaista viineistä ja toinen käyminen tapahtuu hitaasti viileässä, on tankkikäymisellä mahdollisuus saada aikaan erittäin korkealaatuisia kuohuviinejä.
Italialainen prosecco valmistetaan tankkimenetelmällä.
3. Siirtomenetelmä on kahden tavan kompromissi
Siirtomenetelmä, transvasage, on tankkikäymisen ja samppanjamenetelmän välimuoto, jolla saadaan aikaan varsin hienostunutta kuohuviiniä huomattavasti vähemmällä työllä. Viinin toinen käyminen tapahtuu pullossa, josta ne tyhjennetään tankkiin suodatettaviksi ja viimeisteltäviksi. Tankista viini pullotetaan paineen avulla. Tämä menetelmä on melko harvinainen.
4. Ilman pumppaaminen viiniin
Kuohuviinin valmistusmenetelmien pohjalta löytyy ”pyöränpumppumenetelmä”, jossa viiniin yksinkertaisesti pumpataan ilmaa. Tuloksena on viini, joka kuohuu kyllä, mutta kuplat häviävät nopeasti lasiin kaatamisen jälkeen. Ilma injektoidaan suurissa tankeissa viiniin ja pullot korkitetaan paineen alla.
Inspiroidutko kuohuviineistä?
Kattavasta kuohuviinioppaastamme löydät viinitärpit eri tilanteisiin, perusteet erilaisista kuohuviinityyleistä sekä vinkit kuohuviinipullon jäähdyttämiseen, avaamiseen, tarjoiluun ja nauttimiseen.
Tutustu kuohuviinioppaaseen >>