Ihastu Italian kuohuviineihin ja nappaa herkulliset Prosecco- ja Frizzante-vinkit.
Metodo classico, spumante, frizzante… Italiassa ei ujostella käyttää runsain määrin viinitermejä ja luokituksia, jotka saattavat olla synonyymejä keskenään, mutta tarkoittavat aivan eri asioita. Ei syytä huoleen.
Vaihtelevat viinialueet, rypälelajikkeet, valmistusmenetelmät ja makeusasteet tekevät Italiasta yllättävän monipuolisen kuohuviinien tuottajan. Italia tunnetaan historiallisesti vivahteikkaista ja ruokaystävällisistä punaviineistä, mutta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana maa on vahvistanut asemaansa maailmanluokan kuohuviinimaana.
Italiassa kuohuviiniä on perinteisesti enimmäkseen valmistettu maan pohjoisosassa, missä viileämpi ilmasto on suotuisa laadukkaan kuohuviinin valmistukseen. Tänä päivänä italialaisia kuohuviinejä löytyy niin pohjoisesta Alppien juurilta kuin Välimereltä Sisilian saarelta.
Yksi merkittävin ero italialaisten kuohuviinien välillä on valmistusmenetelmä ja erityisesti kuplat synnyttävä toinen käyminen.
Ranskan kruununjalokivi samppanja on kenties maailman tunnetuin kuohuviini, mutta laadukkaat, helposti lähestyttävät ja kukkaroystävälliset italialaiset kuohuvat ovat kääntäneet viininystävien katseen kohti saapasmaata. Yksi merkittävin ero italialaisten kuohuviinien välillä on valmistusmenetelmä ja erityisesti kuplat synnyttävä toinen käyminen. Näistä valmistusmenetelmistä kaksi nousee ylitse muiden: metodo classico eli perinteinen pullokäymismenetelmä ja charmat-menetelmä.
Charmat, metodo italiano, cuve close, metodo martinotti. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tankkimenetelmänä tunnettu charmat on perinteistä pullokäymistä edukkaampi sekä tehokkaampi tapa valmistaa kuohuviiniä. Tankkimenetelmässä toinen käyminen tapahtuu suljetuissa terästankeissa. Toisen käymisen aikana syntyvä hiilidioksidi ei pääse pakenemaan, joten se liukenee viiniin synnyttäen meidän kaikkien rakastamat kuplat. Tankkimenetelmä on ollut merkittävä osa Italian kuohuviinien voittokulkua. Maan kuuluisin kuohuviini prosecco valmistetaan pääosin käyttäen tankkimenetelmää.
Proseccoa tuotetaan Koillis-Italiassa mm. Veneton maakunnassa ja se tunnettaan runsaan hedelmäisestä makuprofiilista, jota hallitsee usein raikas päärynä hennon kukkaisella vivahteella tankkimenetelmälle tyypillistä eloisaa kuplarakennetta unohtamatta.
Zonin Prosecco on pirteän hedelmäinen ja kuplarakenteeltaan ryhdikäs italialainen kuohuviini, joka sopii erinomaisesti kilistelyviiniksi niin arkeen kuin juhlaan.
Napakan kuiva ja raikas kuohuviini on ruokahalua herättävä aperitiivi, mutta sopii hyvin myös ruokapöytään pienten suolaisten alkupalojen seuraan.
Prosecco valmistetaan pääosin Glera-rypälelajikkeesta (vähintään 85-prosenttia), joka tunnettiin aiemmin myös nimellä Prosecco. Muita sallittuja rypälelajikkeita ovat Pinot Bianco, Chardonnay, Pinot Grigio ja Pinot Nero.
Le Contesse Prosecco Brut Organic on vegaaniruokavalioon soveltuva luomuprosecco, joka viehättää vihreän omenaisella ja hennon mausteisella makumaailmalla.
Virtaviivainen ja eloisa kuplarakenne sekä sähköinen hapokkuus tekee tästä juhlavan seurusteluviinin, jota huomaa hamuavansa lisää ja lisää.
Proseccoa on saanut lain mukaan valmistaa roseeversiona vasta vuodesta 2020 lähtien
Maailmanlaajuisen roseebuumin ansiosta punaisen Pinot Nero -rypälelajikkeen osuus Prosecco-kuohuviinien valmistuksessa on kasvanut merkittävästi. Proseccoa on saanut lain mukaan valmistaa roseeversiona vasta vuodesta 2020 lähtien. Proseccon ainutlaatuinen hedelmävetoinen aromimaailma on kuin luotu roseekuohuviiniksi ja viinikategoriasta povataankin suurta menestystä.
Raikasta vadelmaa ja limettiä pursuava Le Contesse Prosecco Rosé Brut on veikeä juhlakuohuva, joka on kotonaan niin tanssilattialla kuin brunssipöydässä.
Proseccon pirteä päärynä saa roseessa seurakseen raikkaan marjaisan puraisun ja viehättävän vaaleanpunaisen sävyn.
Roseekuohuviinit ovat monipuolisia ruokaviinejä, jotka tasapainottavat myös runsasrakenteisia ruokalajeja.
Tankkimenetelmää käytetään ympäri Italiaa ja sen ulkopuolella. Proseccon lisäksi ehkä tunnetuin tankkimenetelmällä valmistettu italialainen kuohuviini on Pohjois-Italian Piemonten viinialueella valmistetava Asti, joka kulkee myös nimellä Asti Spumante.
Vaaleasta Moscato-rypälelajikkeesta valmistettu runsaan aromaattinen Asti-kuohuviini sekoitetaan usein samalta alueelta kotoisin olevaan Moscato d’Asti-valkoviiniin. Moscato-rypäleestä valmistettu Asti ja Moscato d’Asti ovat siis kaksi eri viiniä, vaikka ne valmistetaan lähes samalla tavalla ja samalla alueella. Vain Italiassa, eikö?
Asti ja Moscato d’Asti -viineihin kuplat syntyvät jo ensimmäisen käymisen aikana suljetuissa lämpökontrolloiduissa terästankeissa
Molemmat näistä valmistetaan käyttäen charmat-tankkimenetelmää. Lähes kaikki maailman kuohuviinit käyvät kaksi kertaa: 1. alkoholikäyminen ja 2. kuplat synnyttävä toinen käyminen. Asti ja Moscato d’Asti sen sijaan eivät suorita toista käymistä, vaan kuplat syntyvät jo ensimmäisen käymisen aikana suljetuissa lämpökontrolloiduissa terästankeissa.
Asti-kuohuviinin käymisprosessi on hieman pidempi, jonka takia siinä on aavistuksen enemmän alkoholia (n. 7-11-prosenttia), vähemmän jäännössokeria ja runsaampi kuplarakenne.
Moscato d’Asti on matala-alkoholinen (n. 5-prosenttia), makea ja hennosti pirskahteleva, jonka takia se usein luokitellaan kuohuviinin sijaan valkoviiniksi. Moscato d’Astia kutsutaankin nimellä “frizzante”, joka tarkoittaa pirskahtelevaa.
Eli onko Moscato d’Asti kuohuviini? Joo ja ei. Jos unohdamme hetkeksi kuohuviinin viralliset määritelmät ja vaadittavat ilmanpaineen yksiköt pullotuksessa, niin Moscato d’Astihan kuohuu, mutta vain vähän. Tästä syystä se usein luokitellaan spumanten eli kuohuviinin alakategoriaan nimeltä frizzante (semi-sparkling), kuten myös italialainen punainen “puolikuohuviini” Lambrusco. Helpointa on kuitenkin todeta, että Moscato d’Asti on sitä itseään. Oma herkullinen viinityyli, joka ei yritä olla mitään muuta kuin oma itsensä.
Jos kuitenkin frizzanten hennosti helmeilevät kuplat käyvät ikenien päälle, lorauta lasiin makeaa frizzantinoa (“pikku frizzante”). Zonin Frizzantino Amabile on makea ja hyvin hennosti pirskahteleva valkoviini.
Tämä kuohuviinien alakategorian alakategoria on harvinaisempi näky viinihyllyillä ja suutuntumaltaan se muistuttaa hieman makeaa Vinho Verde-valkoviiniä.
Perinteistä pullokäymismenetelmää eli samaa, jolla esimerkiksi samppanja ja cava valmistetaan, käytetään koko Italiassa, mutta ehdottomasti tunnetuin näistä kuohuviineistä on Lombardiassa tuotettu franciacorta.
Pohjois-Italiassa Milanon ja Veronan puolivälissä sijaitseva Franciacortan viinialue tuottaa perinteisellä menetelmällä erittäin laadukkaita kuohuviinejä. Italian samppanjaksi kutsuttu kuohuviini ei välttämättä ole maan tunnetuin, mutta kenties se kaikkein arvostetuin. Ainakin jos hintalapusta voisi jotain päätellä.
Pääosin Chardonnay- ja Pinot Noir-rypäleistä valmistettu franciacorta on kuitenkin saanut viime vuosina varteenotettavia haastajia. Piemonten Alta Langan kuohuviinit valmistetaan myös Chardonnay- ja Pinot Noir-rypäleistä ja ne ovat aina vuosikerta-kuohuviiniejä. Toisella puolella Pohjois-Italiaa vuoristoisella Trentinon alueella valmistetut “Trentodoc”-kuohuviinit ovat myös hiljattain alkaneet nostaa päätään, mutta menit minne tahansa Italiassa voit yllättää itsesi herkullisen italialaisen kuohuviinin ääreltä.
Kansainvälisesti palkittu viiniasiantuntija Ilkka Sirén kirjoittaa ruoasta ja viinistä niin Suomessa kuin ulkomailla. Hänen artikkeleitaan ovat julkaisseet mm. Wine Enthusiast, Decanter ja Meininger's Wine Business International. Sirén on myös tuomaroinut lukuisissa viinikilpailuissa, mutta vapaa-ajalla tuomarin hattu jää naulakkoon ja viinistä nautitaan ilman pönötystä.
Kattavasta kuohuviinioppaastamme löydät viinitärpit eri tilanteisiin, perusteet erilaisista kuohuviinityyleistä sekä vinkit kuohuviinipullon jäähdyttämiseen, avaamiseen, tarjoiluun ja nauttimiseen.
Tutustu kuohuviinioppaaseen >>
Kukkaroystävällisten kuohuviinien trendiä ajavat espanjalainen cava ja italialainen prosecco. Näillä kahdella kuohuvalla on paljon muitakin eroja kuin maantieteellinen sijainti.
Lue lisää »
Kuohuviinit nimensä mukaisesti kuohuvat, pirskahtelevat, poreilevat tai helmeilevät korkin avaamisen jälkeen. Kuplinta johtuu viinissä olevasta hiilidioksidista. Tutustu millä tavoin kuohuviiniä valmistetaan ja mikä tapa säilyttää kuplat pisimpään!
Lue lisää »
Mimosa on klassinen raikas kuohuviinidrinkki, joka valmistetaan appelsiinimehusta ja kuohuviinistä ja nautitaan erityisesti brunsseilla. Tutustu Mimosa-drinkin valmistukseen ja katso helppo ohje!
Lue lisää »
Brut, Sec tai Dry? Kuiva tai puolikuiva kuohuviini? Tutustu kuohuviinin makeusmerkintöihin!
Lue lisää »
