Kolumni: "Voiko poikkeustila opettaa meille jotakin?"

Mikael Karttunen pohtii vuoden 2020 Koronapandemian vaikutuksia.

Mikael Karttunen

Poikkeustilan vaikutukset

Elämme todella poikkeuksellisia aikoja. Maailma ei ole nähnyt vastaavanlaista pandemiaa sitten H1N1 lintuinfluenssaviruksen aiheuttaman Espanjantaudin sata vuotta sitten. Käytännössä kukaan elossa oleva ei siis ole kokenut mitään vastaavaa. Taudin pysäyttämiseksi tehokkaimman keinon, eli yhteiskunnan sulkemisen, vaikutukset talouteen ovat niin pitkäkestoisia, että tämä tilanne tulee vaikuttamaan kaikkien meidän elämään pitkälle tulevaisuuteen. Kaikkialla, aina hallituksen tiedotustilaisuuksia myöten, käytetään jatkuvasti sanapareja ”paluu arkeen” tai ”paluu normaaliin”, kun viitataan hetkeen, jolloin yhteiskunnan sulkua ryhdytään purkamaan.

Tottakai valtiovallan ja varsinkin yritysmaailman etu olisi, että kun sosiaalinen eristäytyminen lopetetaan, koko yhteiskunta olisi yön yli ennallaan samassa tilanteessa, kuin mihin ennen rajoituksia jäätiin. Yritysmaailma ehkä vieläpä toivoo, että pitkä eristäytyminen johtaisi korostuneeseen liikkumiseen ja useita viikkoja kestävään kulutusjuhlaan. Meidän on kaikkien pakko kuitenkin olla realisteja ja todeta, että sellaista tulevaisuutta, jossa ”palataan normaaliin” ei ole olemassa. Ja olen vahvasti sitä mieltä, että ei saa ollakaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tulevaisuutemme täytyisi näyttää synkältä. Pikemminkin päinvastoin, meidän olisi otettava kaikki hyöty irti tästä poikkeuksellisesta tilaisuudesta kehittyä sekä ihmisinä että yhteiskuntana.

Läheiset ihmiset vs. materia

Jotta tästä kriisistä selviämiseen vaadittavat uhraukset eivät valuisi hukkaan meidän olisi opittava tästä jotain, eikä vain pyrkiä unohtamaan, että mitään koskaan tapahtuikaan ja pyrkiä kaikin keinoin jatkamaan kuten aina ennenkin. Se olisi aivan hirvittävää tuhlausta. Ja tuhlaus on sattumoisin juuri yksi niistä asioista, joista meidän tulisi oppia jotain. Oletteko huomanneet, kuinka vähällä materialla tulemme toimeen, kun meillä on jatkuva yhteys läheisimpiimme? Tai jos elät yksin, niin oletko huomannut, kuinka paljon enemmän kaipaat läheisiä ihmisiäsi, kuin vaikkapa shoppailua? Merkittävät ihmissuhteet ovat meidän ihmisten terveyden ja erityisesti mielenterveyden yksi tukipilareista. Voisimmeko siis ”uudessa normaalissa” lakata arvioimasta toistemme menestystä ihmisinä palkkasekin suuruuden ja nurkkiin haalitun omaisuuden perusteella ja ryhtyä arvostamaan merkittäviä ihmissuhteita ja yhdessäoloa? Jos yhteiskunta ympärillämme korostaisi laadukkaita ihmiskontakteja, pyrkisimmekö itsekin ennemmin kartuttamaan niitä kylmän valuutan ja kovan omaisuuden sijaan?

Mahtava luonto

Voisimmeko lisäksi vihdoinkin herätä siihen, kuinka kipeästi tämä planeettamme tavitsee meidän ihmisten paluuta lähemmäs luontoa? Oletteko huomanneet, kuinka luonto on vastannut saastuttamisen pysähtymiseen? Eikä nyt ole oikeastaan otettu pois muuta kuin liikenne. Voisiko pääomaamme jatkossa kuulua myös luonto, jossa voimme viettää aikaa rauhoittuen ja sen monimuotoisuutta ihaillen ja kunnioittaen. Ja olisiko meidän mahdollista muistaa tämä myös silloin, kun teemme kulutusvalintojamme? Voisiko se, että elämme luontoa kunnioittaen olla uusi tavoiteltava ”rikkaus” viisi- tai kuusinumeroisen tilisaldon sijaan?

Ollaan siis rohkeita ja noustaan tästä kriisistä yhdessä

Mielestäni meidän olisi kaikkien tärkeää unohtaa ”paluu normaaliin” ja miettiä tarkoin minkä oppitunnin tämä kriisi meille opettaa ja todella keskittyä luomaan ”uusi normaali”, jossa todella toteutamme niitä oppeja. Muuten kaikki se kärsimys, jonka tämä tauti on aiheuttanut niin fyysisesti kuin taloudellisestikin on ollut turhaa. Emmekä tule saamaan tällaista tilaisuutta normaalimme nollaamiseen ehkä seuraavaan sataan vuoteen. Se on siis tehtävä nyt tai ei koskaan. Ollaan siis rohkeita ja noustaan tästä kriisistä yhdessä, parempina ja vahvempina ihmisinä, joiden arvot ovat kestävämpiä ja johtavat parempaan ja terveempään elämään, yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Mikael Karttunen

Mikael Karttunen

Altian Global Brand Ambassador Mikael Karttunen tutkailee kolumneissaan erilaisia baariympäristöön liittyviä haasteita positiivisella otteella.

ohra

Koskenkorvassa käytetään vain suomalaista ohraa


Maailman pohjoisimmassa kasvava suomalainen ohra on Altian valmistamien juomien keskeinen raaka-aine. Valtaosa ohrasta viljellään noin 200 kilometrin säteellä Koskenkorvan kylästä.