Vastuullista viinintuotantoa

Tiesitkö, että Suomessa myytävien viinien ja muiden alkoholijuomien tuotannon eettisyyttä arvioidaan jatkuvasti? Ihmisoikeuksien toteutumista toimitusketjussa seurataan varhaisimmillaan siinä vaiheessa, kun viinirypäleet ovat vasta kypsymässä.

Finca las moras sadonkorjuu

Alko ja muut pohjoismaiset alkoholimonopolit ovat jäseninä kansanvälisessä yritysvastuun järjestössä nimeltä Business Social Compliance Initiative (BSCI). Järjestön tavoitteena on parantaa toimitusketjujen sosiaalista vastuullisuutta maailmanlaajuisesti. Kaikkien Alkon tavarantoimittajien, kuten alkoholin maahantuojien on noudatettava omassa toiminnassaan ja toimitusketjussaan BSCI:n eettisiä periaatteita, joita ovat muun muassa reilu palkkaus, työterveys ja -turvallisuus sekä kohtuulliset työajat.

Tänä vuonna yhteensä yli 10 auditointia

Alko teettää vuosittain useita BSCI:n mukaisia auditointeja viinitiloilla ja pullottamoissa eri puolilla maailmaa. Tänä vuonna auditointeja on tehty yhdeksällä viinitilalla ja viidessä tuotantolaitoksessa. Auditoinnit suorittaa aina ulkopuolinen toimialaan ja BSCI:n eettiseen koodistoon perehtynyt ammattilainen.

– Yleensä auditoija menee esimerkiksi viinitilalle yhdeksi päiväksi havainnoimaan ja kirjaa ylös kaikki löydökset. Tilan on täytynyt jo etukäteen täyttää itsearviointilomake. Auditoija käy tarkastuksessaan läpi kaikki BSCI:n eettisten periaatteiden vaatimat kohdat, kertoo Alkon vastuullisuuspäällikkö Laura Varpasuo.

Korjattavaa löytyy, mutta myös hyviä asioita

Varpasuon mukaan viinituotannossa havaitut puutteet ja kehityskohteet liittyvät tyypillisesti työajan seurantaan, dokumentointiin ja kirjallisiin suunnitelmiin, henkilökohtaisten suojavälineiden käyttöön, kemikaalien säilytykseen tai ensiapuvalmiuteen.

– Osittain huomautuksissa on kyse myös siitä, että koodistoa on paikoin vaikea soveltaa alkutuotantoon, joka eroaa merkittävästi tehdasolosuhteista. Esimerkiksi keskellä viiniviljelmää taukojen pitämisestä on vaikeaa pitää kirjaa samalla tavalla kuin tehtaassa. Jos kirjanpitoa ei ole, tila saa siitä ”miinusta”, vaikka taukoja olisi pidetty ihan asianmukaisesti. Tämän tyyppisistä asioista on annettu palautetta BSCI:lle, ja toivottavasti koodistoa kehitetään myös alkutuotantoon paremmin soveltuvaksi.

Usein auditointiraporttien huomio keskittyy vahvemmin korjausta vaativiin asioihin, mutta myös myönteiset asiat raportoidaan.

– Hyvää viinintuotannossa on se, että lapsityövoimaa tai pakkotyövoimaa ei ole näkynyt. Vaikka esimerkiksi lapsityövoiman käyttö ei olisikaan alan ongelma, vaatii BSCI kuitenkin toimintasuunnitelman sen estämiseksi ja mahdollisiin tapauksiin reagoimiseksi, Varpasuo sanoo.

Pohjoismaat ovat olleet edelläkävijöitä viinintuotannon vastuullisuuden edistämisessä.

Jos korjattavaa on paljon, tehdään jatkoauditointi

Kun auditointi on tehty, käy auditoija päivän päätteeksi havainnot läpi tilan tai pullottamon edustajan kanssa. Jos korjattavaa löytyy paljon, tehdään vuoden päästä uusi auditointi. Auditoitavan on toimitettava 60 päivän kuluessa korjaussuunnitelma, jonka perusteella parannuksia vaativat asiat korjataan.

Jos korjattaviin asioihin ei reagoida, voidaan kyseisen toimittajan tuote poistaa myynnistä. Onneksi tätä tapahtuu äärimmäisen harvoin. Varpasuo ei muista, että Suomessa olisi koskaan jouduttu poistamaan tuote myynnistä, koska tuottaja ei ole pystynyt tekemään vaadittuja korjaustoimenpiteitä.

– Useimmiten tuottajat ovat kyllä halukkaita parantamaan toimintaansa, mutta heilläkin on omat kustannustehokkuuspaineensa, jolloin muutosten tekeminen ei ole aina helppoa. Viinien ja muiden alkoholijuomien maahantuojilla on iso rooli siinä, että korjaussuunnitelma saadaan ja että sen toteuttamista seurataan.

Euroopassa ja USA:ssa riskit liittyvät vierastyövoimaan

Tämän vuoden alkupuoliskon auditoinnit ovat keskittyneet eteläiselle pallonpuoliskolle, jossa myös BSCI:n luokittelemat niin sanotut riskimaat, kuten Etelä-Afrikka, Chile ja Argentiina sijaitsevat. Loppuvuoden auditoinnit suuntautuvat pohjoiselle pallonpuoliskolle, jossa sadonkorjuuaika ajoittuu alkusyksyyn. Millaisia eettisiä riskejä Euroopan maiden tai esimerkiksi Yhdysvaltojen viinintuotantoon liittyy?

– Pohjoisella pallonpuoliskolla riskit liittyvät lähinnä vierastyövoiman käyttöön ja siihen liittyviin mahdollisiin eettisiin ongelmiin, Varpasuo kertoo.

Tietojen jakaminen mahdollistaa kattavamman seurannan

Alko tekee tiivistä yhteistyötä muiden pohjoismaisten alkoholimonopolien, Ruotsin Systembolagetin ja Norjan Vinmonopoletin, kanssa viinintuotannon vastuullisuuden valvonnassa ja tietojen jakamisessa.

– Tietojen jakaminen ja yhdenmukaiset toimintatavat mahdollistavat sen, että saamme tietoa laajemmalta alueelta kuin mitä pystyisimme yksin auditoimaan. Tämä hyödyttää myös maahantuojia, jotka usein toimivat useammassa Pohjoismaassa, Varpasuo sanoo.

Pohjoismaat ovat olleet edelläkävijöitä siinä työssä, millä edistetään ihmisoikeuksien toteutumista alkoholialan tuotantoketjuissa.

– Viinin ja muiden alkoholien tuotantoketjun valvonnassa ja käytännöissä ollaan vielä alkutaipaleella verrattuna esimerkiksi tekstiiliteollisuuteen, jossa auditointeja ja seurantaa on tehty pidempään. Kehitystä kuitenkin tapahtuu niin viinitiloilla kuin pullottamoissakin. Myös viinintuottajamaiden kansallisen tason organisaatiot ovat kehittyneet, ja käytännöt ja standardit ovat pikkuhiljaa yhtenäistyneet, mikä on tervetullut asia, Varpasuo päättää.

BSCI:n eettiset toimintaperiaatteet

  1. Työntekijöiden oikeus järjestäytymiseen ja työehtosopimusneuvotteluihin

  2. Reilu palkkaus

  3. Työterveys ja -turvallisuus

  4. Nuorten työntekijöiden erityinen suojelu

  5. Ei pakkotyötä tai ihmiskauppaa

  6. Eettinen liiketoiminta

  7. Ei syrjintää

  8. Kohtuulliset työskentelyajat

  9. Ei lapsityövoimaa

  10. Ei arveluttavaa työllistämistä ilman lainmukaisia sopimuksia

  11. Ympäristön suojelu BSCI:n toimintaohjeet perustuvat kansainvälisiin työntekijöiden oikeuksia suojeleviin standardeihin kuten YK:n, ILO:n ja OECD:n käytäntöihin ja ohjeisiin.

Lähde: BSCI

Laura Varpasuo Alko

Laura Varpasuo

Artikkeliin haastateltu asiantuntija Laura Varpasuo työskentelee Alkossa vastuullisuuspäällikkönä.

16.11.2016