Kolumni: "Mentaalivalmennusta baarimestareille"

Mikael Karttunen pohtii henkistä kasvua ja tietoisen läsnäolon harjoittelua.

Mikael Karttunen

Tietoinen läsnäolo

Olen joskus aikaisemminkin ottanut esille rakkaimman harrastukseni, jonka parissa olen viettänyt suuren osan vapaa-ajastani jo 7-vuotiaasta lähtien. Työajan ulkopuolella olen jääkiekkomaalivahti. Hiljattain olen alkanut perehtyä maailman parhaimpien maalivahtien mentaalivalmennukseen. Henkistä vahvuutta käsitteleviä opuksia läpi kahlatessani törmäsin yllätyksekseni kerta toisensa jälkeen asioihin, joita nämä maailman vaikeinta positiota urheilussa ammatikseen pelaavat huippu-urheilijat tekevät, jotka sopisivat täydellisesti myös baarimestarin psyykkisen vahvuuden kehittämiseen.

Eräässä oppaassa siteerataan tri Daniel J. Siegeliä, joka on psykiatrian professori UCLA:n yliopistossa, Kaliforniassa. Hän kertoo seuraavaa: ”Tietoinen läsnäolo on mielentila, jossa olemme tietoisia omista tunteistamme, ajatuksistamme, mielenmalleistamme sekä olemme kykeneviä päästämään irti epäsuotuisista, niin etteivät ne enää rajoita meitä.” ”Juuri näinhän baarimestarin tulisi kyetä toimimaan”, ajattelin. Tästä innostuneena ryhdyin selvittämään enemmän tietoisen läsnäolon konseptia ja tri Siegelin ajatuksia siitä.

Henkinen kasvu

Huomasin kompastuneeni aivan täydelliseen henkisen kasvun työkaluun baarimestareille. Tri Siegel on sitä mieltä, useiden tieteellisten tutkimusten tukemana, että lapsina olemme automaattisesti tietoisia aivojemme henkisestä puolesta ja siitä, että kaikki ihmiset ovat yhteydessä toisiinsa osana suurempaa kokonaisuutta. Hänen mukaansa olemme kaikki tässä yhdessä. Kuulostaako tutulta, aivan kuin olisit kuullut saman aiemminkin? Jos ei, niin kirjoita hakukoneeseesi Jim Meehan: Serving ourselves and each other ja kuuntele. Siegelin mukaan lapsilla ei vielä ole sitä opittua illuusiota, että ihmisen kuuluu elää omassa erillisessä lokerossaan ja olla kanssakäymisissä muiden ihmisten kanssa vain tiettyjen tarkkojen, ennalta määrättyjen ehtojen täyttyessä. Eikä lapsilla ole vielä illuusiota oman minän riittämättömyydestä, kyvyttömyydestä tai rajoituksista.

Lapsina olemme automaattisesti tietoisia aivojemme henkisestä puolesta

Tri Daniel J. Siegel, psykiatrian professori, UCLA

Tästä syystä lapset voivat ystävystyä kehen tahansa, missä tahansa, käytännössä ensimmäisestä tervehdyksestä alkaen. Ja tästä syystä lapset ovat myöskin niin sisukkaita, unohtavat ikävät kokemukset ja tunteet nopeasti, pyrkivät siirtymään eteenpäin, keskittymään postiiviseen, kuten mielikuvituksellisiin leikkeihin, onnistumiseen ja kehittymiseen.

Tietoisen läsnäolon harjoittelu

Länsimainen koulutusjärjestelmä ja sen pelkkään fyysiseen maailmaan keskittyminen on tri Siegelin mukaan syy siihen, että nämä henkiset taidot katovavat matkalla aikuisuuteen, kun niitä voitaisiin sen sijaan vaalia ja kehittää. Onneksi aivot ovat siitä mielenkiintoinen elin, että ne uusiutuvat ja niissä syntyneitä yhteyksiä voi harjoittelun avulla muuttaa. Siispä voimme kaikki oppia nuo taidot uudestaan harjoittelemalla tietoista läsnäoloa ja ns. Mindsightia eli suomeksi mielitajua. Harjoittelemalla voimme siis oppia hallitsemaan tunnetilojamme, ikävien ja hankalien tilanteiden aiheuttamia reaktioita ja suhtautumistamme itseemme ja muihin ihmisiin. Tismalleen samalla tavalla, kuin voimme harjoittelemalla oppia reseptiikan, valmistusmenetelmät, toimintatavat baarissa tai mitä tahansa muuta.

Daniel J. Siegel on kirjoittanut useita kirjoja mielen kehittämisestä ja tietoisesta läsnäolosta, mutta Mindsight on niistä ehkä suositeltavin työkalu jokaisen baarimestarin mentaaliseen valmentautumiseen ja mielekkäämpään elämään tiskin takana. Tai siis, mielekkäämpään elämään, piste.