Ranska on maailman toiseksi suurin viinintuottajamaa, jossa kilistellään elegantilla samppanjalla ja maistellaan maailmankuulun keittiön herkkuja. Ranskalaiset viinit kuuluvat osana upeaan ruokakulttuuriin.
Pariisissa lomailevan on helppo tehdä päivän kestävä samppanjamakumatka Champagnen alueelle. Ranskalainen viini on samppanjan lisäksi paljon muutakin: Valkoviinien ystävän kannattaa suunnata Ranskan tunnetuimmalle valkoviinien tuotantoalueelle, romanttisten pikkukylien Alsaceen. Mikäli mineraaliset ja raikkaat chardonnay-valkoviinit viehättävät, kannattaa poiketa myös Burgundin tuotantoalueen pohjoisimpaan osaan Chablikseen.
Tummia, hyvärakenteisia ja yrttisiä punaviinejä arvostavan matkustuskohde on Rhône-jokilaakso, joka kuuluu Ranskan vanhimpiin viinintuotantoalueisiin – Pohjois-Rhônessa syntyvät Ranskan loisteliaampina viineinä pidetyt syrah-viinit. Maailman suurimmalla viinialueella, Languedoc-Roussillonissa, kasvaa 50 eri rypälelajiketta, joten sieltä löytyy jokaiselle jotakin.
Ranska on ilmastonsa puolesta hyvä viinimatkakohde ympäri vuoden. Paras aika matkustaa on toukokuusta syyskuuhun, jolloin lämpötila ei yleensä laske 20 asteen alapuolelle.
Viinintuottajamaana Ranskan vahvuus perustuu moniin eri tuotanto-olosuhteisiin. Ranskalaiset itse puhuvat usein terroir-käsitteestä. Vaikka sana viittaa vahvasti maaperään, siihen liittyvät myös alueen ilmasto, viljeltävät lajikkeet, perinteet ja valmistustavat.
Arkeologiset löydöt todistavat, että viiniä valmistettiin Marseillen kaupungin läheisyydessä jo 600-luvulla eaa. Kuten muuallakin Euroopassa, myös Ranskassa viininviljely sai tuulta alleen Rooman valtakunnan kukoistuksen aikaan. Rooman valtakunnan kukistumisen jälkeen viininviljelyn perinteen säilymisestä voidaan kiittää lukuisia luostareita, joissa asuvat munkit valmistivat viinejä kirkollisia menoja varten. Luostarien rooli viinintuotannossa loppui vasta Ranskan vallankumouksen myötä 1800-luvulla, kun kirkko ja valtio erotettiin toisistaan.
Vaikka uuden maailman viinit kasvattavat suosiotaan ympäri maailmaa, Ranska on onnistunut säilyttämään asemansa maailman toiseksi eniten viiniä tuottavana ja arvostettuna maana.
Champagnen maakunta on tullut historiansa aikana tunnetuksi maailman ylistetyimpien kuohuviinien kotiseutuna. Koillis-Ranskassa sijaitsevan Champagnen viinien maine alkoi kiiriä Ranskassa, kun Reimsin kaupungista muodostui keisareiden virallinen kruunajaispaikka 1000-luvun alussa. Kruunajaisiin saapuneille vieraille tarjottiin maakunnan viinejä. Samppanjan isänä pidetään Hautvillersin luostarissa elänyttä munkki Dom Pérignonia. Todellisuudessa luostarin varainkeruusta vastannut munkki ei keksinyt samppanjan kuplia, mutta kehitti viinien laatua monin eri tavoin.
Maailman johtava samppanjan tuottaja, Bollingerin viinitalo, perustettiin Champagnen alueelle vuonna 1829. Tänä päivänä Bollinger kuuluu samppanjoiden eliittiin, ja sen tärkeimpänä tavoitteena on ylläpitää viiniensä tyyli, korkea laatu ja arvostus.
Valkoiset lajikkeet, joita käytetään samppanjan valmistukseen: Chardonnay
Punaiset lajikkeet, joita käytetään samppanjan valmistukseen: Pinot Noir ja Pinot Meunier
Luotijuna kiitää Pariisista Champagnen alueen suurimpaan kaupunkiin, Reimsiin, reilussa tunnissa. Siksi muodin, historian ja taiteen mekka Pariisi on helppo yhdistää luksuskuplivan maisteluun. Nautiskele Pariisissa perinteisen ranskalaisen keittiön antimia ja maista ainakin etanoita ja ankanmaksaa. Jälkiruuaksi kannattaa napata mukaan Laduréen leipomosta lajitelma macaron-leivoksia ja mennä nauttimaan niitä Seine-joen varrelle.
Jos on mahdollisuus viettää enemmän aikaa Champagnen maakunnassa, kannattaa matkata Reimsistä Epernayn kaupunkiin. Samppanjan historiasta enemmän innostuneiden on syytä pysähtyä Hautvillersin luostariin, jossa samppanjan historiaan liitetty munkki Dom Pérignonin kehitti juoman laatua.
Strasbourgin ja Mülhausen kaupunkien väliin jäävä Alsace on Ranskan tunnetuin valkoviinien tuotantoalue. Vogeesien vuorijonon itäpuolella sijaitsevaa aluetta on historian saatossa riepoteltu kahden suurvallan, Saksan ja Ranskan välillä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Alsace on kuulunut Ranskalle, mutta alueen kielessä ja kulttuurissa on paljon saksalaisia piirteitä.
Alueen sijainti kahden mahtivaltion puristuksessa heijastuu myös viineihin. Monet Alsacen viinitarhoilla viljeltävät rypälelajikkeet ovat kotoisin Saksasta, ja jopa viinipullojen muoto muistuttaa Moselin ja Rheingaun kapeita ja pitkiä pulloja.
Yksi alueen kuuluisimmista viinitaloista on sen sydämessä sijaitseva Trimbach, jossa viininvalmistuksen perinne on kulkenut isältä pojalle jo kahdentoista sukupolven ajan. Trimbachin viinejä löytyy lähes jokaisesta kolmen Michelin-tähden ravintolasta.
Valkoiset lajikkeet, joita käytetään valkoviinien valmistukseen: Riesling, Pinot Gris, Gewurztraminer, Pinot Blanc, Muscat
Punaiset lajikkeet, joita käytetään rosee- ja punaviinien valmistukseen: Pinot Noir
Alsacen maakunnalla on pitkät perinteet viinimatkailussa, ja alueella on paljon majapaikkoja, ravintoloita, viinitupia ja herkkukauppoja. Viehättävien pikkukylien Alsace on ehdoton kohde romantiikkaa kaipaavalle.
Saksalaisen kulttuurin vaikutus näkyy Alsaceen matkaavalle parhaiten paikallisessa ruokakulttuurissa. Alsacen keittiön tunnetuin herkku on hapankaalikeon päälle koottu makkaravalikoima eli chucrut. Makeana herkkuna kannattaa maistaa juustoista tarte flambéeta, jonka kanssa sopii nautittavaksi marjainen ja keveä pinot noir. Alue tunnetaan myös kermaisesta ja vahvasta Munster-juustostaan.
Itä-Ranskassa sijaitseva Burgundi on tänä päivänä yksi Ranskan tunnetuimpia ja arvostetuimpia viinintuotantoalueita. Burgundin viinikulttuurin juuret ulottuvat ajanlaskumme alkuun, kun roomalaiset valloittivat alueita Manner-Euroopassa. Etelästä saapuvat valloittajat tiesivät, millaiset alueet soveltuvat parhaiten viininviljelyyn ja ymmärsivät, miten hyvin viiniköynnös viihtyy Burgundin optimaalisissa ilmasto- ja maaperäolosuhteissa.
Burgundin pohjoisin viinialue, Chablis, on tunnettu mineraalisista ja raikkaista Chardonnay-rypäleestä valmistetuista chablis-viineistään. Chablis´n alueen johtava chablis-viinien tuottaja on Larochen viinitalo, joka sijaitsee entisessä luostarissa. Paikalliset munkit viljelivät viiniköynnöksiä luostarissa jo 900-luvulta lähtien.
Luostarin piharakennuksessa on edelleen toiminnassa 1200-luvulta peräisin oleva viinipuristin, jota käytetään kerran vuodessa sadonkorjuujuhlien aikaan.
Valkoiset lajikkeet, joita käytetään valkoviinien valmistukseen: Chardonnay
Burgundin viinimatkasta unelmoivan kannattaa vuokrata polkupyörä paikan päällä, sillä pittoreskeihin kyliin ja viinitarhoihin on helpointa tutustua pyörän selässä.
Burgundi on ranskalaista maaseutua parhaimmillaan ja oikea paikka herkutella burgundin viinissä haudutetuilla uppomunilla tai pitkään hautuneella burgundinpadalla. Mahdollisuuksien mukaan Burgundista kannattaa myös poiketa Sveitsin rajan lähelle sijaitsevalle Juran viinintuotantoalueelle, jossa valmistetaan persoonallisia ja Suomessa harvinaisia valko- ja punaviinejä.
Vaikka Rhônessa on viljelty viiniä jo yli 2500 vuotta, suurelle yleisölle jokilaakson viinit tulivat tunnetuksi Euroopassa vasta 1300-luvulta lähtien, kun paavi muutti asumaan Avignoniin.
Pohjois-Rhônessa syntyviä syrah-viinejä pidetään Ranskan loisteliaimpina. Punaisen syrahin joukkoon lisätään usein pieni määrä vaaleaa ja aromikasta Viognier-lajiketta. Etelä-Rhône tunnetaan lähinnä sekoitteista, olipa kyse sitten valko-, rosee tai punaviineistä.
Rhônen laakson tunnetuin ja arvostetuin alue on Châteauneuf-du-Pape, jossa sijaitsee myös Ogierin viinitalo.
Valkoiset lajikkeet, joita käytetään valkoviinien valmistukseen: Viognier, Picpoul, Roussanne, Picardan, Bourboulenc, Clarette
Punaiset lajikkeet, joita käytetään punaviinien ja roséviinien valmistukseen: Syrah, Grenache, Mourvèdre, Cinsault, Counoise, Terret Noir, Muscardin, Vaccarése
Rhônen alue on viini- ja ruokamatkailijan paratiisi, sillä alueen pääkaupunkia, Lyonia, pidetään Ranskan gastronomian keskuksena. Lyonin ravintoloissa, bouchoneissa, tarjotaan ranskalaisia perinneruokia ja paikallisia viinejä. Niissä kannattaa herkutella esimerkiksi haukipyöryköillä, quenelles de brochet.
Viinin ja ruuan lisäksi Lyonissa on paljon muutakin koettavaa, sillä osa kaupungista on julistettu Unescon maailmanperintökohteeksi. Lyonissa sijaitseva linna, Saint-Maurice-de-Rémens oli Pikku Prinssin luojan, Antoine de Saint Exupéryn koti.
Kahden lounaisranskalaisen maakunnan alueelle levittäytyvän Languedoc-Roussillonin viinialuetta pidetään maailman suurimpana. Viininviljelyn historia eteläisessä Ranskassa ulottuu yli 2500 vuoden päähän.
Tarhat levittäytyvät 240 000 hehtaarin kokoiselle alueelle, ja viineihin käytettäviä rypälelajikkeita tunnetaan yli 50. Alueen suurta tuotantomäärää kuvaa fakta, jonka mukaan Languedoc-Roussillonissa tuotetaan enemmän viinejä kuin Yhdysvaltojen kaikissa osavaltioissa yhteensä.
Alueen suurimpia viinintuottajia on Jeanjean, joka sijaitsee Languedocin alueella, Montpellierin lähistöllä. Jeanjean käyttää viinitiloillaan luonnonmukaista viljelyä, joka näkyy sen viinien monimuotoisuudessa ja laadussa.
Valkoiset lajikkeet, joita käytetään valko- ja kuohuviinien valmistukseen: Chardonnay, Roussanne, Marsanne, Viognier
Punaiset lajikkeet, joita käytetään punaviinien valmistukseen: Syrah, Grenache, Carignan, Cinsault, Mourvedre ja Lladoner
Aivan Välimeren tuntumassa sijaitsevan alueen keskus, Montpellier, on viehättävä kaupunki, jossa on vireä kulttuuri- ja rantaelämä, rento ilmapiiri ja ainutlaatuinen arkkitehtuuri. Montpellierissa kannattaa herkutella meren antimilla, kuten perinteisellä ranskalaisella kala-äyriäiskeitolla, bouillabaissella.
Tutustu Languedoc-Roussillonin alueen viinitaloihin:
Chablis on 100-prosenttisesti Chardonnay-lajikkeesta valmistettu valkoviini samannimiseltä viinialueelta Ranskan Burgundista ja lähellä viinien aatelista samppanjaa. Ota Chablis haltuun!
Lue lisää
vin rouge – punaviini vin blanc – valkoviini vin effervescent – kuohuviini champagne – samppanja vin rosé – roseeviini doux – makea sec – kuiva cuvée du patron – talon viini la dégustation des vins – viininmaistelu cave à vin – viinikellari bar à vin – viinibaari carte des vins – viinilista Un verre de vin rouge, s'il vous plait – Lasillinen punaviiniä, kiitos! L'addition, s'il vous plaît. – Lasku, kiitos! À votre santeé! – Kippis!
