Kolumni: "Onko teillä drinkkilistaa?"

Olen ollut vuosia poissa varsinaisesta aktiivisesta baarityöskentelystä ja olen yhä useammin huomannut kaipaavani drinkkiä baarissa. Todellisen baarimestarinhan tunnistaa siitä, että vapaalla juoma on hanaolut ja mahdollisesti ”jotain shottijuttuja”. Tai no, ”Jallucola”, ”Gin Tonic”, ”Jeggu Battery” ja ”Kossukarpalo” saattavat Mestarin huulille nousta, mutta harvoin mitään sen erikoisempaa.

Todellisen baarimestarinhan tunnistaa siitä, että vapaalla juoma on Jallucola.

Moi, mitäs sulle?

Olen huomannut, että yllättävän usein baarissa joutuu kysymään: ”Onko teillä drinkkilistaa?” Yksinkertaisesti siitä syystä, että listaa tai hinnastoa ei näy missään. Sivumennen sanoen tätä tilannetta voisi verrata apteekkiin, jossa olisi hyllytolkulla toinen toistaan hullumman nimisiä tuotteita, mutta ei halaistua sanaa hinnoista tai käyttötarkoituksesta. Ja farmaseutin tervehdys olisi tiukkaan sävyyn lausuttu: ”Moi, mitäs sulle?” Miettikää nyt mitä siitä tulisi. Itse ainakin lausuisin todellisesta tarpeesta riippumatta: ”Buranaa”. Ei siihen hätään keksisi mitään muutakaan.

Baarien Burana on hanaolut, tai bisse, pitkä, kepu, keppana ja mitä kaikkea sitä nyt voi keksiäkään, jotta tuntisi olevansa enemmän ”cool”, kun seuraavan kerran kysytään: ”Moi, mitäs sulle?”

Drinkkilista piilossa

Usein drinkkilistaa tiedustellessa käy niin, että hetken etsiskelyn jälkeen lista löytyy tiskin alta. Mikä drinkkilistassa mättää, kun se kerta toisensa jälkeen laitetaan piiloon? Hyvin usein ongelma on yksinkertainen. Lista on pelottava ja täytyy siksi piilottaa. Ehkä listan juomien myynti tietää älytöntä ramppaamista baarin päästä päähän, kun tuotteet ovat aivan levällään. Voi myös olla, että listan on tehnyt koko maailman parhaaksi koettu, näyttöhaluja uhkuva baarimestari. Hän on ammattitaitonsa tunnossa unohtanut kokonaan muiden työntekijöiden taitotason, asiakkaiden tarpeista ja haluista puhumattakaan.

Mistä tunnistaa hyvän drinkkilistan?

Ensimmäinen edellytys on tietysti se, että jokainen työntekijä, myös se Mikko, joka ylennettiin viime viikolla plokkarista baarimestariksi, osaa valmistaa jokaisen drinkin hyvin ja nopeasti. Toinen tärkeääkin tärkeämpi asia on se, että lista saa asiakkaan hymyilemään. Joku ajattelee nyt taatusti, että tällaiset tunnepuolen asiat ovat täyttä hölynpölyä. Tosiasia kuitenkin on, että yhdellä hymyllä asiakkaan luottamus ja joskus myös kunnioitus on plakkarissa jo ennen kuin tilausta on edes tehty. Hymyn saa kirvoitettua hauskoilla nimillä tai hupaisilla anekdooteilla, joilla drinkkejä kuvaillaan. Miltä kuulostaa esimerkiksi Koskenkorva Vodka Lingonberrystä tehty drinkki, jonka nimi on ”Ling My Bell” tai perinteisen ”Mansikka-Margaritan” korvaava ”Marja-Riitta”, jonka ainekset luonnollisesti ovat 100% kotimaisia.

Hymyn saa kirvoitettua hauskoilla nimillä tai hupaisilla anekdooteilla.

Tue ravintolan liikeideaa ja pidä hauskaa

Kaiken kaikkiaan drinkkilistaa tehdessä tulisi unohtaa täysin oma maku, oma kunnia ja oma osaaminen. Lista täytyisi tehdä miettien asiakkaiden makua, ravintolan imagoa ja liikeideaa sekä baaritiimin heikoimman lenkin osaamista. Lopuksi heitetään turha ryppyotsaisuus nurkkaan ja kieltä hieman sinne posken puolelle. Baaritoiminta on elämysbisnestä, molemmin puolin tiskiä. Kun työuralla on odotettavissa 70 000 tuntia töitä, olisi ihan kiva jos hauskaa olisi sekä itsellä että asiakkailla.

Ja vielä lopuksi, drinkkilistan täytyy olla sellainen, että se on tilanteesta riippumatta hyvin esillä. Jos asiakas tulee kysymään: ”Onko teillä drinkkilistaa?”, täytyy hälytyskellojen soida ja asioiden korjaamiseksi on pikaisesti tehtävä jotain.

Mikael Karttunen

Altian Global Brand Ambassador Mikael Karttunen tutkailee kolumneissaan erilaisia baariympäristöön liittyviä haasteita positiivisella otteella.