Mansikoiden sesonki on parhaimmillaan keskikesällä. Mutta onko mansikka marja vai hedelmä? Ja miten siitä valmistetaan mansikkainen kuohuviini Fresita?
Mansikka on suomalaisille rakas ja kuuluu olennaisena osana kesään - samoin kuin aidoista mansikoista tehty chileläinen Fresitakin.
Kotoisen puutarhamansikkamme juuret löytyvät sekä Pohjois-Amerikasta että Etelä-Amerikasta. Perimätiedon mukaan mansikkamme sai alkunsa 1800-luvulla eräästä eurooppalaisesta puutarhasta, jossa risteytettiin maukas amerikkalainen mansikkalajike Fragaria virginiana ison ja kiinteän chileläisen Fragaria chilensisin kanssa.
Suomessa suosituin mansikkalajike on raikas ja makea Polka, jonka kypsymisaika on keskikesällä. Tuokkosellinen Polkaa ja esimerkiksi Fresitan piccolo-pullot ovat erinomainen tuliainen vaikkapa mökille.
Mansikkaa on nautittu Suomessa jo yli sata vuotta - kymmenen vuotta sitten aidoista chileläisistä mansikoista tehty Fresita-kuohuviini valloitti suomalaisten sydämet.
Fresitaan valittavat mansikat tulevat pohjoiseurooppalaista ilmastoa muistuttavasta Patagoniasta, Etelä-Chilestä. Patagonian alueella kasvavat mansikat ovat tunnettuja herkullisesta aromistaan ja makeasta maustaan. Marjoista tehtävä sose valmistetaan salaista reseptiikkaa noudattaen ja se lisätään joukkoon juuri ennen kuohuviinin pullotusta. Näin syntyy Fresitan samea, intensiivinen väri sekä aitojen marjojen maku, jossa on myös aavistus Charmat-menetelmällä valmistetun kuohuviinin tuomaa sitrusten aromia.
Fresitan enologit eivät ole ainoastaan viiniasiantuntijoita vaan myös marjojen asiantuntijoita. He vastaavat siitä, että Fresitaan valittavat mansikat ovat kasvaneet puhtaassa maaperässä ja optimaalisissa kasvuolosuhteissa; ne ovat saaneet tarpeeksi aurinkoa ja sopivasti myös lämpötilavaihtelua, jotta marjat kypsyvät täydellisesti. Auringon kypsyttämät makeat pienet mansikat poimitaan viinirypäleiden tavoin huolellisesti käsin.
Mansikasta puhutaan usein marjana, mutta sitä se ei tieteellisen termistön mukaisesti ole kuten ei myöskään hedelmä. Mansikan määritelmä on mielenkiintoinen ja tämän knoppitiedon voi tarjoilla kesävieraille vaikkapa mansikkakermakakun ja Fresita-lasillisen 'kyytipoikana':
'Mansikat ovat monivuotisia rönsyjä kasvattavia ruohovartisia kasveja. Mansikoiden kukkapohjus paisuu hedelmöittymisen jälkeen pohjushedelmäksi eli pohjusmarjaksi, jota myös sanotaan mansikaksi. Tavallisessa kielenkäytössä sitä pidetään marjana, mutta kasvitieteessä yleisesti käytetyn määritelmän mukaan se on epähedelmä, koska hedelmällä tarkoitetaan vain sikiäimestä muodostunutta solukkoa. Tässä mielessä mansikoiden varsinaisia hedelmiä ovat pähkylät eli pienet siemenet pohjusmarjan ulkopinnalla. Mansikat leviävät siementen lisäksi myös rönsyjen avulla.'
Lähde: Wikipedia
-Polka on suosituin mansikkalajike, kypsyy keskikesällä. Marjat ovat suuria, pyöreitä ja punaisia. Polka on hyvin kestävä ja sopii hillo- sekä pakastemarjaksi. Polkan maku on raikas, mutta makea.
-Honeoye kypsyy Polkaa aikaisemmin. Marjat ovat kookkaita, kartiomaisia ja kiinteitä. Honeoye on kaikista kestävin lajike. Sen maku on lievästi hapan ja hillosta tulee voimakasaromista.
-Sonata on koko satokauden marja. Ominaisuuksiltaan se on Polkan kaltainen, marjat ovat hieman kookkaammat.
-Korona on aikainen marja. Sen marjat ovat kiinteä maltoisia ja pehmeitä päältä. Korona ei kestä pitkää kuljetusta, joten marjat ovat parhaita samantien syötäväksi tai pakastettavaksi.
-Florence kypsyy myöhään. Marjat ovat jopa valtavan kokoisia ja kiiltäviä. Maku on hyvä ja vivahteikas.
-Bounty on myöhäinen lajike. Marjat ovat kiinteitä ja sisustaa myöten punaisia. Bounty on pidetty pakaste- ja säilöntämarja.
-Senga Sengana on keskiaikainen lajike, voimakkaan punaisia, maku aromikas ja happoinen.
-Jonsok on aikainen lajike, marjat keskikokoisia, pyöreähköjä, kiinteitä, tummanpunaisia, maku hapahko, sopii hyvin pakastukseen
-Hiku on melko myöhäinen lajike, marjat ovat suurehkoja, maukkaita ja pehmeämaltoisia.
Lähde: Wikipedia
Suomen myydyimmän kuohuvan, aidoista mansikoista tehdyn Fresitan tulosta Suomeen tulee sunnuntaina 26.3.2017 kuluneeksi 10 vuotta. Lue hauska faktapaketti suomalaisten rakastamasta kuohuviinistä.
Lue lisää »
Superhelppo Fresita-kannu valmistuu aidosta Fresita-kuohuviinistä sekä Fantasta. Sekoita molempia puolet ja puolet.
Katso resepti »
Herkullinen mansikka-mascarponekakku kostutetaan Fresita-kuohuviinillä.
Katso resepti »
