Samppanja ja kuohuviini - tutustu kuohuviinityyleihin

Kaikki samppanja on kuohuviiniä, mutta kaikki kuohuviini ei ole samppanjaa. Mikä kuplajuomia erottaa toisistaan ja missä kaikkialla kuohuviiniä valmistetaan?

Millaisia ovat eri kuohuviinit?

Samppanjan ohella tunnetuimpia kuohuviinejä ovat espanjalainen cava, italialaiset prosecco ja spumante sekä saksalainen sekt. Ranskassa valmistetaan Champagne viinialueen ulkopuolella laadukkaita crémant-kuohuviinejä. Tutustu cavan ja proseccon eroihin ja lue, mitä crémant oikein on.

Kuohuviinejä tuotetaan kuitenkin ympäri maailmaa Englannista Australiaan ja Argentiinasta Etelä-Afrikkaan. Kuohuviinityyppiin vaikuttavat tuotantoalue ja käytetyt rypäleet, sekä kuohuviinin valmistusmenetelmä.

Perinteisen pullokäymismenetelmän lisäksi käytössä on muitakin tapoja valmistaa kuohuviinejä. Niitä ovat tankkikäymismenetelmä, siirtomenetelmä sekä hiilidioksidin lisääminen valmiiseen viiniin.

Myös kuohuviineihin käytettyjä rypälelajikkeita on useita. Monilla kuohuviinin tuotantoalueilla on oma lainsäädäntönsä, joka säätelee näitä ja muita tekijöitä. Lue lisää kuohuviinin valmistuksesta.

Samppanja tulee ainoastaan Ranskan Champagnesta

Samppanjaa kutsutaan usein myös shampanjaksi, mutta kyse on täysin samasta juomasta. Samppanjaksi saa nimittää ainoastaan kuohuviinejä, jotka on tuotettu Ranskassa Champagnen viinialueella. Champagne eli samppanjan alue sijaitsee vajaat 200 kilometriä Pariisin itäpuolella. 

Samppanjan salaisuus kätkeytyy maakunnan pitkiin viiniperinteisiin. Jo Ranskaa valloittaneet roomalaiset ymmärsivät Champagnen maaperän ja ilmaston soveltuvan täydellisesti viininviljelyyn. Keskiajalla viinintekoperinne oli luostareiden vastuulla ja jo renessanssin aikaan Champagnen viinit olivat arvostettuja kuninkaiden ja varakkaiden keskuudessa.

Tultaessa 1700-luvulle samppanja oli valloittanut eurooppalaiset kaupungit ja seuraavalla vuosisadalla koko maailman. Samppanjan valmistuksen pitkät perinteet ovat luoneet ranskalaiselle kuohuviinille etulyöntiaseman, jota muut kuohuviinit tuskin koskaan tulevat kuromaan kiinni.

Samppanjan kolme pääasiallista rypälelajiketta ovat valkoinen Chardonnay sekä punaiset Pinot Noir ja Pinot Meunier.

Sallitun tuotantoalueen lisäksi lainsäädäntö määrittelee tarkoin niin samppanjassa sallitut rypälelajikkeet kuin valmistusmenetelmät. Samppanjan kolme pääasiallista rypälelajiketta ovat valkoinen Chardonnay sekä punaiset Pinot Noir ja Pinot Meunier. Näitä käytetään niin sekoituksina kuin yksinään. 

Kaikki samppanja valmistetaan perinteisellä kuohuviinimenetelmällä eli méthode traditionnelle -menetelmällä, joka tarkoittaa sitä, että tavallisen alkoholikäymisen jälkeen toinen käyminen, eli hiilidioksidikäyminen tapahtuu suljetussa pullossa.

Muun muassa rajoitettu tuotantoalue, valmistusmenetelmä ja suuri kysyntä aiheuttavat sen, että samppanjan hinta nousee usein muita kuohuviinejä korkeammaksi.

Kuohuviinit Uudesta Maailmasta yllättävät

Kuohuviinien ilosanoma on levinnyt viimeisten vuosikymmenten aikana Euroopasta meren takaisiin uusiin viinimaihin. Suomestakin löytyy kirjava joukko persoonallisia ja laadukkaita kuohujuomia, joiden kotimaa sijoittuu Argentiinaan, Chileen, Yhdysvaltoihin tai Etelä-Afrikkaan.

Etelä-Afrikan ensimmäinen kuohuviini syntyi maan tunnetuimmalla viinintuotantoalueella Stellenboschissa 1970-luvun alussa. Viini sai hyvän vastaanoton ja pian muutkin tuottajat halusivat kokeilla siipiään kuohujuomarintamalla.

Eteläafrikkalaiset ovat jopa luoneet viineilleen oman laatumerkinnän, jonka tunnistaa etiketin Méthode Cape Classique -merkinnästä. Kyse on viinistä, jonka hiilidioksidikäyminen on tapahtunut samppanjan tapaan pullossa ja kuohujuomaa on kypsytetty vähintään 12 kuukautta ennen uudelleenkorkitusta. Eteläafrikkalaiset kuohuviinit valmistetaan yleisesti Chenin Blanc, Sauvignon Blanc, Chardonnay, Pinot Noir ja Pinot Meunier lajikkeista.  

Argentiinan kuohuviiniteollisuus kehittyi 1950-luvulla, kun Champagnen maakunnassa kotipaikkaansa pitävä samppanjatalo päätti perustaa satelliittiviinitiloja uusille mantereille. Pilottimaaksi valittiin tangosta tunnettu Argentiina, joka oli monelle samppanjatalolle merkittävä vientimaa. Ensimmäinen kuohuviiniviinitila aloitti toimintansa Andien juurella Argentiinan suurimmalla viinintuotantoalueella Mendozassa vuonna 1959.

Tänä päivänä Argentiinasta löytyy 75 viinitilaa, joiden kellareissa valmistetaan laadukkaita kuohuviinejä. Viinejä valmistetaan perinteisellä pullokäymismenetelmällä, mutta myös tehokkaalla ja nopealla tankkikäymismenetelmällä. Viineihin käytettävät rypäleet korjataan korkeilta tarhoilta, joissa päivä- ja yölämpötilojen dramaattiset vaihtelut varmistavat rypäleiden raikkaan luonnollisen hapokkuuden.